Puhetta pitäjistä
Kotimaisten kielten keskuksen sivuilla on julkaistu Puhetta pitäjistä -murrenäytteitä vuodesta 2014. Tekstikatkelmat ovat Suomen murrekirjasta.
Kotimaisten kielten keskuksen sivuilla on julkaistu Puhetta pitäjistä -murrenäytteitä vuodesta 2014. Tekstikatkelmat ovat Suomen murrekirjasta.
Tuoreimmat Puhetta pitäjistä -julkaisut
Puhetta pitäjistä: Viljo Hartman, Lokalahti.
”Ei ne mittäm pelkkäkkä ja pakkavat sullomam perunmaata!” Vuodelta 1991 olevalla äänitteellä lokalahtelainen Viljo Hartman
(s. 1904) kertoo, miten hän on yrittänyt pelotella hirviä pois viljelyksiltään.
Lokalahden murre kuuluu lounaismurteiden pohjoisryhmään. Murreryhmän tavallisia tuntomerkkejä ovat esimerkiksi loppuheitto eli loppuvokaalin katoaminen (perun, pitk, ulkon) sekä lounainen geminaatio eli kahdentuminen (mäntty ’mäntyyn’).
Kuullaan myös sellaisia verbimuotoja kuin täyry ’täytyi’, kysys ’kysyi’, ammusiva ’ampuivat’, käveivä ’kävivät’. Sanan lopusta t on usein kadonnut (tuleva 'tulevat'), paitsi eräissä yhteyksissä se mukautuu seuraavan sanan alkukonsonanttiin (meniväs sin ’menivät sinne’).
Suomen murrekirjassa on kaikkiaan 492 näytettä. Suomen kuntajako on teoksessa nauhoitearkiston perustamisvuoden 1959 tilanteen mukainen. Myöhempiä kuntamuutoksia ei ole otettu huomioon.
Suomen murrekirja. Toimittaneet Erkki Lyytikäinen, Jorma Rekunen ja Jaakko Yli-Paavola. Gaudeamus, 2013.