Vanhemmat opasteliit nuorempijaa

Puhetta pitäjistä: Taavetti Pukki, Lemi.

”No, nuoremmat miehet käivät paimenessa ja siit keski-ikäset miehet käivät plotniekkan, kirvestöissä.  – – Ja siit aikasempin aikonakii nii jalkapatikassahan ne mäń Pietarii asti ko teält meijä paikalt.”

Vuodelta 1964 olevalla äänitteellä lemiläinen Taavetti Pukki (s. 1876) muistelee aikoja, jolloin lisätienestejä haettiin kesäisin Pietarista ja Inkerinmaalta saakka. Lehmäpaimenessa käytiin jo nuorena poikana. Keski-ikäiset miehet tekivät rakennustöitä, ja vanhat työskentelivät puutarhalla.

Etelä-Karjalassa sijaitsevan Lemin murre kuuluu suomen kaakkoismurteiden Lemin seudun välimurteisiin. Murteen ominaispiirteitä ovat esimerkiksi persoonapronominit meä ja seä tyypillisten eteläkarjalaisten mie- ja sie-pronominien sijaan. Eteläkarjalaisia piirteitä ovat sanojen loppu- ja sisäheitto eli sanan lyhentyminen loppupuolelta (opasteliit, ei olt, ensimmäisen ker 'kerran'), sekä erosijamuoto eksessiivi (kotont, luont, siint).

Savolaismurteiden tapaan Lemin murteessa pitkät vokaalit ovat diftongiutuneet (moa, peä), ja diftongiutuminen ulottuu myös jälkitavuun (rahoa 'rahaa').  Murteessa kuuluu myös monille itämurteille tyypillinen liudennus (oĺ, mäń).

• Kuuntele lemiläisen Taavetti Pukin (s. 1876) murrenäyte

Paimenpoika Aunuksesta. Kuva: Borg, Sotamuseo.

Palaa otsikoihin