Puhetta pitäjistä
Kotimaisten kielten keskuksen sivuilla on julkaistu Puhetta pitäjistä -murrenäytteitä vuodesta 2014. Tekstikatkelmat ovat Suomen murrekirjasta.
Kotimaisten kielten keskuksen sivuilla on julkaistu Puhetta pitäjistä -murrenäytteitä vuodesta 2014. Tekstikatkelmat ovat Suomen murrekirjasta.
Tuoreimmat Puhetta pitäjistä -julkaisut
Puhetta pitäjistä: Martta Suonsaari, Leivonmäki.
”Mutta sen aekasen kevään – näetä ei tapahuk ku kerra saassa vuojessa – sem minä muistan ihan tarkastis – se oli kaksikymentäyks (1921) vuosiluku. Silloin oli, niiv vähäluminen talavi, ja joulunaki oli vain neljä astetta pakkasta. Ja, järvej jäät oli heikot. Ja hyviv vähäluminen talavi!
Ja huhtikuussa oli niin kova kuume (= kuumuus) että järvet aukes ja kalat kutes ja tekivät ihmiset kauraa. Ja minäkin teiv – vappuna oli täys lehti puussa. Minä teiv vastan että sua pannam muistii että vappuna kylyvötää uuvvela vastala – – .”
Vuodelta 1979 olevalla äänitteellä leivonmäkeläinen Martta Suonsaari
(s. 1897) muistelee poikkeuksellisia säävuosia. Eräänä hyvin huonona satovuonna satoi juhannuksesta alkaen koko loppukesän, eräänä toisena vuonna taas oli hyvin lyhyt talvi ja varhainen kevät.
Keski-Suomessa sijaitsevan Leivonmäen (nyk. osa Joutsaa) murre kuuluu savolaismurteiden Päijät-Hämeen murreryhmään. Siellä sanotaan savolaisittan esimerkiksi mua ja piä. Murteen erikoisuutena on se, että aan ja ään paikalla voi sanan loppupuolellakin olla ua, iä: alako satua ’alkoi sataa’, monta päiviä ’monta päivää’.
Suomen murrekirjassa on kaikkiaan 492 näytettä. Suomen kuntajako on teoksessa nauhoitearkiston perustamisvuoden 1959 tilanteen mukainen. Myöhempiä kuntamuutoksia ei ole otettu huomioon.
Suomen murrekirja. Toimittaneet Erkki Lyytikäinen, Jorma Rekunen ja Jaakko Yli-Paavola. Gaudeamus, 2013.