Puhetta pitäjistä
Kotimaisten kielten keskuksen sivuilla on julkaistu Puhetta pitäjistä -murrenäytteitä vuodesta 2014. Tekstikatkelmat ovat Suomen murrekirjasta.
Kotimaisten kielten keskuksen sivuilla on julkaistu Puhetta pitäjistä -murrenäytteitä vuodesta 2014. Tekstikatkelmat ovat Suomen murrekirjasta.
Tuoreimmat Puhetta pitäjistä -julkaisut
Puhetta pitäjistä: Julius Kätkä, Lehtimäki.
”Kerram minä näin sitten niin kummallisej ja ihimeellisem paika että, ei nauramata’ ’oo.Järvem pinta oli niin tyyni ni jotta oikeej ja, aurinko paisto niil lämmintä ja, haukka kiiteli tualla ylähällä. Minä a-, piräti hevosej ja, ja rupesin kahtomaan se haukam mukaa että mikähän, mikähän tuasta oikeen, mitähän se tuassa nuin kiitelöö?”
Vuodelta 1970 olevassa äänitteessä lehtimäkeläinen Julius Kätkä (s. 1886) muistelee rauhallista aamua, joka saa yllättävän käänteen, kun luonnonvoimat ottavat mittaa toisistaan. Hyvää ja huonoa uimataitoakin pohditaan.
Lehtimäen murre kuuluu Keuruun–Evijärven välimurteisiin eli niin sanotun savolaiskiilan murteisiin. Murteella on savolainen pohja mutta paljon pohjalaisia vaikutteita. Ääninäytteessä voi kuulla niin savolaisia (kahtomaan, kulettiin, kyntesä) kuin pohjalaisiakin (hiakalle, pirätin, ylähällä) murrepiirteitä.
Suomen murrekirjassa on kaikkiaan 492 näytettä. Suomen kuntajako on teoksessa nauhoitearkiston perustamisvuoden 1959 tilanteen mukainen. Myöhempiä kuntamuutoksia ei ole otettu huomioon.
Suomen murrekirja. Toimittaneet Erkki Lyytikäinen, Jorma Rekunen ja Jaakko Yli-Paavola. Gaudeamus, 2013.