Siirry sisältöön
Haku

Puhetta pitäjistä

Kotimaisten kielten keskuksen sivuilla on julkaistu Puhetta pitäjistä -murrenäytteitä vuodesta 2014. Tekstikatkelmat ovat Suomen murrekirjasta.


Tuoreimmat Puhetta pitäjistä -julkaisut

19.5.2023 11.05

Verileipää ja sauhumakkaraa

Puhetta pitäjistä: Hilma Aalto, Metsämaa.

”Sit ko se saatiin lihoiks niin sit se sualattiin, suureen tiinuun, siihen tällättiin aikalailla suaraan.” Metsämaalainen Hilma Aalto (s. 1879) kertoo sian teurastuksen jälkeisistä vaiheista ja erilaisten lihajalosteiden valmistuksesta. Äänite on vuodelta 1968.

Metsämaan murre kuuluu lounaisiin välimurteisiin, tarkemmin Ala-Satakunnan murreryhmään. Lounainen piirre on, paitsi tyypillinen lounainen intonaatio, myös esimerkiksi lk-konsonanttiyhtymän heikko aste: jalka : jalvoista.

Metsämaa sijaitsee hämäläismurteiden rajalla, ja hämäläistä vaikutusta on esimerkiksi yleisgeminaatio (hyvvää, lihhaa). Ala- ja Ylä-satakunnan murteelle tunnusomainen piirre on inessiivin pääte -sa (taloisa, sualasa).

Makkarantekoa Iitissä. 1928. Kuva: Aino Oksanen. Museovirasto. CC BY 4.0.
Makkarantekoa. Kuva: Aino Oksanen. 1928. Museovirasto.

Palaa otsikoihin



Näytteet Suomen murrekirjasta

Suomen murrekirjassa on kaikkiaan 492 näytettä. Suomen kuntajako on teoksessa nauhoitearkiston perustamisvuoden 1959 tilanteen mukainen. Myöhempiä kuntamuutoksia ei ole otettu huomioon.


Suomen murrekirja. Toimittaneet Erkki Lyytikäinen, Jorma Rekunen ja Jaakko Yli-Paavola. Gaudeamus, 2013.