Puhetta pitäjistä
Kotimaisten kielten keskuksen sivuilla on julkaistu Puhetta pitäjistä -murrenäytteitä vuodesta 2014. Tekstikatkelmat ovat Suomen murrekirjasta.
Tuoreimmat Puhetta pitäjistä -julkaisut
15.5.2020 12.00
Tämmösiäkin tapoja ollu o!
Puhetta pitäjistä: Aleksandra Jara, Lempäälä.
”Taloista maksettiin kyllä rahaa, mutta viätiiv vilijaa pappilaan, siin_oli määränsä rukkiita, kauroja, ohria..." Vuodelta 1961 olevalla äänitteellä lempääläinen Aleksandra Jara (s.
1877) muistelee entisiä aikoja, jolloin papin palkka voitiin maksaa esimerkiksi maataloustuotteina.
Tampereen eteläpuolella sijaitsevan Lempäälän murre kuuluu sydänhämäläisiin murteisiin. Hämäläismurteille tyypillisesti siellä sanotaan esimerkiksi mettä ja kattokaa. Diftongit ovat avartuneet: siällä, kuarma. Yleiskielen d esiintyy r:nä: viärään.
Geminaatio eli konsonantin kahdentuminen on Lempäälän murteessa horjuvaa: äänitteessä voi
kuulla sanat kirkollisverroo, hyvvää mutta myös rahaa, lihaa. Vanhastaan eniten käytettyjä persoonapronomineja ovat sydänhämäläisissä murteissa minä ja sinä (myös mä ja sä); nykyiset mää ja sää ovat uudempaa perua lounaismurteiden suunnalta.
Kappa. Kuva: Keravan museo.
Näytteet Suomen murrekirjasta
Suomen murrekirjassa on kaikkiaan 492 näytettä. Suomen kuntajako on teoksessa nauhoitearkiston perustamisvuoden 1959 tilanteen mukainen. Myöhempiä kuntamuutoksia ei ole otettu huomioon.
Suomen murrekirja. Toimittaneet Erkki Lyytikäinen, Jorma Rekunen ja Jaakko Yli-Paavola. Gaudeamus, 2013.