”Ja sitte, sitte aljettii vetämää, siin oli hevonenki sitt, oli yks hevonen ja kakstoista miästä.” Merikarvialainen Maria Laine (s. 1888) muistelee ison talvinuotan vetoa. Haastattelu on vuodelta 1959.

Merikarvian murre kuuluu lounaisiin välimurteisiin, tarkemmin sanoen Porin murreryhmään. Lounaisten piirteiden lisäksi murteessa on paljon hämäläisyyksiä.

Yksi Merikarvian murteen erikoisuus on, että d-äänne kuuluu siellä (kuten naapureissa Ahlaisissa ja Siikaisissakin) aitoon murteeseen. Tämä on ruotsin kielen vaikutusta.