Puhetta pitäjistä
Kotimaisten kielten keskuksen sivuilla on julkaistu Puhetta pitäjistä -murrenäytteitä vuodesta 2014. Tekstikatkelmat ovat Suomen murrekirjasta.
Kotimaisten kielten keskuksen sivuilla on julkaistu Puhetta pitäjistä -murrenäytteitä vuodesta 2014. Tekstikatkelmat ovat Suomen murrekirjasta.
Tuoreimmat Puhetta pitäjistä -julkaisut
Puhetta pitäjistä: Frans Leino, Loimaa.
Muutamat anto siv viis penniä ja joku kymmenenki penniä sik ko, pääsivät samalla. Vuodelta 1968 olevalla äänitteellä loimaalainen Frans Leino (s. 1887) muistelee aikoja, jolloin paikasta toiseen liikuttiin hevosrattailla ja tiet olivat huonokuntoisia. Pikkupoika saattoi tienata kirkkomatkalla taskurahaa avaamalla muille matkalaisille veräjiä maanteillä.
Loimaan murre kuuluu lounaisten välimurteiden Ala-Satakunnan murreryhmään. Siinä on lounaismurteille tuttu poljento mutta myös hämäläispiirteitä. Välimurteiden alueen kieli oli aiemmin todennäköisesti nykyistä lounaismurteisempaa, mutta muutaman vuosisadan aikainen muuttoliike sisämaasta kohti Turkua on aiheuttanut sen, että jotkut lounaisuudet ovat peittyneet hämäläisyyksien alle.
Konsonanttien kahdentuminen on Ala-Satakunnassa laajempaa kuin lounaismurteissa (tullee, ennää, ussei, rahhaa). Tämä yleisgeminaatio on hämäläisvaikutusta. Lounainen loppuheitto ei ulotu Loimaalle, joten siellä sanotaan esimerkiksi talvella, rattailta, kirkosa, täsä (eikä talvel, rattail, kirkos, täs).
Suomen murrekirjassa on kaikkiaan 492 näytettä. Suomen kuntajako on teoksessa nauhoitearkiston perustamisvuoden 1959 tilanteen mukainen. Myöhempiä kuntamuutoksia ei ole otettu huomioon.
Suomen murrekirja. Toimittaneet Erkki Lyytikäinen, Jorma Rekunen ja Jaakko Yli-Paavola. Gaudeamus, 2013.