Puhetta pitäjistä
Kotimaisten kielten keskuksen sivuilla on julkaistu Puhetta pitäjistä -murrenäytteitä vuodesta 2014. Tekstikatkelmat ovat Suomen murrekirjasta.
Tuoreimmat Puhetta pitäjistä -julkaisut
21.1.2022 11.55
Pellovii Karjalast tuotui nii hyvvii
Puhetta pitäjistä: Anna Talikka ja Helena Talikka, Lumivaara.
”Ne siin kuivoat ja valkenoot ja pehmenööt.” Lumivaaran pitäjästä, luovutetusta Laatokan Karjalasta, syntyisin olevat sisarukset Anna Talikka (s. 1889) ja Helena Talikka (s. 1892) kertovat pellavan käsittelyn eri vaiheista. Äänite on vuodelta 1971.
Muualla Suomessa eletyt vuodet ovat tasoittaneet murrepiirteitä siirtokarjalaisten puheesta. Keski-Pohjanmaalle asettuneista informanteistamme toinen esimerkiksi ääntää itäisesti keträtä, toinen läntisesti kehrätä. Toki kaakkoismurteiden yleisväri ja monet kaakkoiset piirteet edelleen kuuluvat.
Tyypillisiä kaakkoisia piirteitä ovat esimerkiksi verbimuodot kehittynt, pehmenööt. Hieman laaja-alaisempia itäisiä piirteitä ovat esimerkiksi loi-monikko (tappiloita) ja liudennus (paŕ, paĺjo).
Osassa kaakkoismurteita pitkä vokaali diftongiutuu paitsi yksitavuisissa sanoissa kuten moa, peä (maa, pää), myös useampitavuisen sanan lopussa: montakoa, isketeä (montakaan, isketään).
Pellavaa. Kuva: Riikka Tervonen, Kotus.
Näytteet Suomen murrekirjasta
Suomen murrekirjassa on kaikkiaan 492 näytettä. Suomen kuntajako on teoksessa nauhoitearkiston perustamisvuoden 1959 tilanteen mukainen. Myöhempiä kuntamuutoksia ei ole otettu huomioon.
Suomen murrekirja. Toimittaneet Erkki Lyytikäinen, Jorma Rekunen ja Jaakko Yli-Paavola. Gaudeamus, 2013.