Nyt om moantiet jo monneen kohil laetettu

Puhetta pitäjistä: Agatha Laukkanen, Maaninka.

”Jos ne sen aejan vanahat nousis jotka ol´ vanahoja sillon kum minäkii olil laps nin, mitähän ne tuumois jos ne nyt tämäm moaliman näkis?”

Maaninkalainen Agatha Laukkanen (s. 1896) päivittelee, kuinka paljon maailma on muuttunut hänen elämänsä aikana. Äänite on vuodelta 1976, ja haastattelijana on Jaakko Yli-Paavola.

Maaningan murre kuuluu Pohjois-Savon murteisiin, ja näytteessä kuuluvatkin kaikki keskeiset savolaispiirteet. Esimerkiksi sananloppuisen i:n kohdalla on usein liudennus: ol´, pumpul´kankaat. Yleiskielen d:n paikalla esiintyy siirtymä-äänne (h, j, v) tai kato: vuojen; Pielaveen, lähettiin.

Sanojen alkutavun pitkät vokaalit ovat diftongiutuneet: Moaninka, peäs (’pääsi’). Eräiden diftongien ääntäminen taas on väljentynyt: kaekki, äet. Sanojen lopun pitkät aa ja ää ovat määräyhteyksissä pyöristyneet oo:ksi ja ee:ksi: lehmee, heittee, ottoo.

Maaningan murrenäyte sisältää myös runsaasti paikannimistöä paikallisessa käyttöasussa: Moaninkamäki, Pulukonkoski, Pielaves´.

• Kuuntele maaninkalaisen Agatha Laukkasen (s. 1896) murrenäyte

Pitkospuut. Kuva: Riikka Tervonen, Kotus.

Palaa otsikoihin