Puhetta pitäjistä
Kotimaisten kielten keskuksen sivuilla on julkaistu Puhetta pitäjistä -murrenäytteitä vuodesta 2014. Tekstikatkelmat ovat Suomen murrekirjasta.
Kotimaisten kielten keskuksen sivuilla on julkaistu Puhetta pitäjistä -murrenäytteitä vuodesta 2014. Tekstikatkelmat ovat Suomen murrekirjasta.
Tuoreimmat Puhetta pitäjistä -julkaisut
Puhetta pitäjistä: Agatha Laukkanen, Maaninka.
”Jos ne sen aejan vanahat nousis jotka ol´ vanahoja sillon kum minäkii olil laps nin, mitähän ne tuumois jos ne nyt tämäm moaliman näkis?”
Maaninkalainen Agatha Laukkanen (s. 1896) päivittelee, kuinka paljon maailma on muuttunut hänen elämänsä aikana. Äänite on vuodelta 1976, ja haastattelijana on Jaakko Yli-Paavola.
Maaningan murre kuuluu Pohjois-Savon murteisiin, ja näytteessä kuuluvatkin kaikki keskeiset savolaispiirteet. Esimerkiksi sananloppuisen i:n kohdalla on usein liudennus: ol´, pumpul´kankaat. Yleiskielen d:n paikalla esiintyy siirtymä-äänne (h, j, v) tai kato: vuojen; Pielaveen, lähettiin.
Sanojen alkutavun pitkät vokaalit ovat diftongiutuneet: Moaninka, peäs (’pääsi’). Eräiden diftongien ääntäminen taas on väljentynyt: kaekki, äet. Sanojen lopun pitkät aa ja ää ovat määräyhteyksissä pyöristyneet oo:ksi ja ee:ksi: lehmee, heittee, ottoo.
Maaningan murrenäyte sisältää myös runsaasti paikannimistöä paikallisessa käyttöasussa: Moaninkamäki, Pulukonkoski, Pielaves´.
Suomen murrekirjassa on kaikkiaan 492 näytettä. Suomen kuntajako on teoksessa nauhoitearkiston perustamisvuoden 1959 tilanteen mukainen. Myöhempiä kuntamuutoksia ei ole otettu huomioon.
Suomen murrekirja. Toimittaneet Erkki Lyytikäinen, Jorma Rekunen ja Jaakko Yli-Paavola. Gaudeamus, 2013.