Puhetta pitäjistä
Kotimaisten kielten keskuksen sivuilla on julkaistu Puhetta pitäjistä -murrenäytteitä vuodesta 2014. Tekstikatkelmat ovat Suomen murrekirjasta.
Kotimaisten kielten keskuksen sivuilla on julkaistu Puhetta pitäjistä -murrenäytteitä vuodesta 2014. Tekstikatkelmat ovat Suomen murrekirjasta.
Tuoreimmat Puhetta pitäjistä -julkaisut
Puhetta pitäjistä: Juho Koskinen, Masku.
”Mnää käveli sen, torpparin kans sit sen, kuarmarattairem peräs vaan ja tupakoitti ja juteltti.” Maskulainen Juho Koskinen (s. 1879) kertoo hevoskuskin töistä vanhassa ja perinteikkäässä Kankaisten kartanossa. Äänite on vuodelta 1962.
Maskun murre kuuluu lounaismurteiden pohjoisryhmään, kuten Turun ja Rauman murrekin. Murrenäytteessä on kuultavissa runsaasti tyypillisiä lounaispiirteitä, esimerkiksi loppuheitto minul ’minulla’, tehr ’tehdä’ sekä imperfektin pääte istus ’istui’.
Puheenparteen kuuluu myös konsonantin heikko aste eräissä yhteyksissä: teivä ’tekivät’, lakas ’lakkasi’, täyryi ’täytyi’, lauroi ’lautoja’. Konsonantti kahdentuu ja jälkitavun vokaali lyhenee esimerkiksi sanoissa pantti, tupakoitti, juteltti ’pantiin, tupakoitiin, juteltiin’.
Lounaismurteiden pohjoispitäjien murteessa klusiilit k, p ja t ääntyvät puolisoinnillisina, mikä on voimakkainta Rauman seudulla. Maskun näytteessäkin kuuluu jonkin verran ”men gogo dalve ja gyl gevält...” -vivahdetta.
Suomen murrekirjassa on kaikkiaan 492 näytettä. Suomen kuntajako on teoksessa nauhoitearkiston perustamisvuoden 1959 tilanteen mukainen. Myöhempiä kuntamuutoksia ei ole otettu huomioon.
Suomen murrekirja. Toimittaneet Erkki Lyytikäinen, Jorma Rekunen ja Jaakko Yli-Paavola. Gaudeamus, 2013.