Puhetta pitäjistä
Kotimaisten kielten keskuksen sivuilla on julkaistu Puhetta pitäjistä -murrenäytteitä vuodesta 2014. Tekstikatkelmat ovat Suomen murrekirjasta.
Tuoreimmat Puhetta pitäjistä -julkaisut
23.3.2021 12.15
Lehemä kylymäsä veesä
Puhetta pitäjistä: Hilma Huhtala, Lohtaja.
”Vahajattihin lehemiä niin yks lehemä oli pois sitte.” Vuodelta 1969 olevalla äänitteellä lohtajalainen Hilma Huhtala (s. 1889) muistelee tapausta, jolloin yksi talon lehmistä oli kadonnut ja juuttunut suohon.
Lohtajan murre kuuluu keskipohjalaisiin murteisiin. Eräs murteelle ominainen piirre on inessiivin lyhyt s: täsä talosa, kylymäsä veesä. Pohjalaismurteille tyypillisesti Lohtajallakin h on säilynyt sanan lopun pitkän vokaalin keskellä: syömähän, mentihin, kysyhyn. Pohjalaisuus on myös monikon ensimmäisen persoonan pääte -mma: asuimma, m_olimma.
Välivokaali eli svaavokaali (jäläki, kylymä) esiintyy laajalti pohjalais- ja savolaismurteissa. Kuitenkin vain pohjalaismurteissa se voi olla myös h-alkuisissa konsonanttiyhtymissä: lehemä, vahava.
Toisin kuin Etelä-Pohjanmaalla, keskipohjalaisessa puheessa yleiskielen d:n vastineissa on itäistä vaikutusta. Se voi edustua katona, v:nä tai j:nä (piettihin ’pidettiin’, köyvellä ’köydellä’, syöjä ’syödä’). Itäistä vaikutusta on myös yleiskielen ts:n sijalla esiintyvä ht: mehtä, kahtoo.
Näytteet Suomen murrekirjasta
Suomen murrekirjassa on kaikkiaan 492 näytettä. Suomen kuntajako on teoksessa nauhoitearkiston perustamisvuoden 1959 tilanteen mukainen. Myöhempiä kuntamuutoksia ei ole otettu huomioon.
Suomen murrekirja. Toimittaneet Erkki Lyytikäinen, Jorma Rekunen ja Jaakko Yli-Paavola. Gaudeamus, 2013.