Puhetta pitäjistä
Kotimaisten kielten keskuksen sivuilla on julkaistu Puhetta pitäjistä -murrenäytteitä vuodesta 2014. Tekstikatkelmat ovat Suomen murrekirjasta.
Tuoreimmat Puhetta pitäjistä -julkaisut
23.9.2022 11.45
Kärmei ooliki nii kamalast
Puhetta pitäjistä: Emelia Tasto, Maaria.
”Em mää sitä mittää huamanu, ei se sev verta sattunum mut se hiukka karvasteli – mää rupesi näyttämän et, mikä mun käresäni mahtaa olla.” Maarialainen Emelia Tasto (s. 1885) kertoo lapsena saamastaan käärmeen puremasta ja sen hoidosta. Äänite on vuodelta 1966.
Maarian murre kuuluu lounaisiin välimurteisiin, tarkemmin ottaen Turun ylämaan murteisiin. Turkua kohti kapeneva kiilamainen ylämaan murrealue jakaa varsinaiset lounaismurteet kahteen osaan. Tämän kiilan kärjessä sijaitsi aikaisemmin Maarian pitäjä, joka nykyään kuuluu Turkuun.
Hämäläistä väriä saanut Maarian murre on eronnut lounaisten naapureidensa puheesta esimerkiksi siinä, että jälkitavujen pitkät vokaalit ovat yleensä säilyneet lyhentymättöminä (oltii, maitoo). Paikallinen piirre on eräiden alkutavujen pidentyminen (ooli). Lounaisuuksia ovat sellaiset murremuodot kuin kappala ’kappale’ ja kellanen ’keltainen’.
Kyy. Kuva: Ilona Paajanen, Kotus.
Näytteet Suomen murrekirjasta
Suomen murrekirjassa on kaikkiaan 492 näytettä. Suomen kuntajako on teoksessa nauhoitearkiston perustamisvuoden 1959 tilanteen mukainen. Myöhempiä kuntamuutoksia ei ole otettu huomioon.
Suomen murrekirja. Toimittaneet Erkki Lyytikäinen, Jorma Rekunen ja Jaakko Yli-Paavola. Gaudeamus, 2013.