Siirry sisältöön
Haku

Puhetta pitäjistä

Kotimaisten kielten keskuksen sivuilla on julkaistu Puhetta pitäjistä -murrenäytteitä vuodesta 2014. Tekstikatkelmat ovat Suomen murrekirjasta.


Tuoreimmat Puhetta pitäjistä -julkaisut

28.10.2022 11.55

Jot tietäsiit oikeem mitä on sota

Puhetta pitäjistä: Sofia Sihvonen, Markkova.

”Mie olej justiin sellain ihmine ku siekii. No vot työ vua oletta siin kohas paremmaat ku teil ei olt tiä sota! Vot meil ku olj sota ni mei raukkoim pitj tulla. Em myö ois tulleet mihinkeä ku ei ois ollut sota!”

Inkerinmaalta Markkovasta kotoisin oleva Sofia Sihvonen (s. 1889) kertoo kokemistaan sodan kauhuista. Äänite on vuodelta 1968.


Markkovan seurakunta sijaitsee itäisellä Inkerinmaalla, Laatokan eteläpuolella. Siellä puhuttu inkerin murre kuuluu suomen kaakkoismurteisiin. Kaakkoisia piirteitä näytteessä ovat esimerkiksi loppuheitto (kaik, tasasel paikal) ja sellaiset historiallisen h:n sisältävät taivutusmuodot kuin uuniihe, kuoppiihe.

1600-luvulla Inkeriin muutti paljon savolaisia. Niinpä murteessa kuuluu tiheästi yleisiä itämurteisuuksia, jotka ovat tunnusomaisia myös savolaismurteille. Näitä piirteitä ovat esimerkiksi yleisgeminaatio (kylleä ’kylään’, sottoa ’sotaa’), loi-monikko (mummoloil) ja persoonapronominit myö, työ, hyö.


Kaatunut honka jängällä. Kuva: Vesa Heikkinen.
Kaatunut honka suolla. Kuva: Vesa Heikkinen.

Palaa otsikoihin



Näytteet Suomen murrekirjasta

Suomen murrekirjassa on kaikkiaan 492 näytettä. Suomen kuntajako on teoksessa nauhoitearkiston perustamisvuoden 1959 tilanteen mukainen. Myöhempiä kuntamuutoksia ei ole otettu huomioon.


Suomen murrekirja. Toimittaneet Erkki Lyytikäinen, Jorma Rekunen ja Jaakko Yli-Paavola. Gaudeamus, 2013.