”Mie olej justiin sellain ihmine ku siekii. No vot työ vua oletta siin kohas paremmaat ku teil ei olt tiä sota! Vot meil ku olj sota ni mei raukkoim pitj tulla. Em myö ois tulleet mihinkeä ku ei ois ollut sota!”

Inkerinmaalta Markkovasta kotoisin oleva Sofia Sihvonen (s. 1889) kertoo kokemistaan sodan kauhuista. Äänite on vuodelta 1968.

Markkovan seurakunta sijaitsee itäisellä Inkerinmaalla, Laatokan eteläpuolella. Siellä puhuttu inkerin murre kuuluu suomen kaakkoismurteisiin. Kaakkoisia piirteitä näytteessä ovat esimerkiksi loppuheitto (kaik, tasasel paikal) ja sellaiset historiallisen h:n sisältävät taivutusmuodot kuin uuniihe, kuoppiihe.

1600-luvulla Inkeriin muutti paljon savolaisia. Niinpä murteessa kuuluu tiheästi yleisiä itämurteisuuksia, jotka ovat tunnusomaisia myös savolaismurteille. Näitä piirteitä ovat esimerkiksi yleisgeminaatio (kylleä ’kylään’, sottoa ’sotaa’), loi-monikko (mummoloil) ja persoonapronominit myö, työ, hyö.

• Kuuntele markkovalaisen Sofia Sihvosen (s. 1889) murrenäyte

Kaatunut honka suolla. Kuva: Vesa Heikkinen.