Ja mie ossaa itše maovihat.

Puhetta pitäjistä: Aune Saarinen, Metsäpirtti.

Mato musta moa näköjne, toukka tuonen karvalline, luulit puuta purreheis, pajuniintä parreheis. Et sie puuta purrutkoa, etkä pajuniintä parrutkoa. Purit ihmise ihhuo ja ihmise imettämmeä.

Metsäpirttiläinen Aune Saarinen (s. 1884) muistelee sunnuntaipäivänä saamaansa käärmeenpuremaa, ja lausuupa vielä käärmeenpureman parantamiseen liittyvät madonluvutkin eli madonvihat. Äänite on vuodelta 1962.

Metsäpirtin pitäjä sijaitsi Laatokan rannalla aivan Karjalankannaksen kaakkoisosassa. Murteessa jälkitavujen pitkän oo:n paikalla on itäkannakselaiseen tapaan uo: sanotaan tulluo, kirkkuo ('tulee', 'kirkkoon'). Sanassa kärme on vain yksi ä.

Yleinen kaakkoismurteinen piirre on myös ensi tavun pidentyminen heikon asteen edellä. Metsäpirtin seudulla tämä tavu on vieläpä diftongiutunut: esimerkiksi sana sade esiintyy muodossa soaje, kun se eteläisessä naapurimurteessa on saae.

• Kuuntele metsäpirttiläisen Aune Saarisen (s. 1884) murrenäyte

Kärme. Kuva: Vesa Heikkinen.

Palaa otsikoihin