Puhetta pitäjistä
Kotimaisten kielten keskuksen sivuilla on julkaistu Puhetta pitäjistä -murrenäytteitä vuodesta 2014. Tekstikatkelmat ovat Suomen murrekirjasta.
Tuoreimmat Puhetta pitäjistä -julkaisut
27.5.2022 11.10
Herran tählem minä olim miälissäni!
Puhetta pitäjistä: Lyydia Tuominen, Längelmäki.
”No hyvväät ihmiset, kyllähän siittä pääset – – erroo! Otak kova perna ja pistäs se semmotteen sukkaa, jota et tiäläk kuka sen on tehny. Ja panes se sänkys pohjille.”
Längelmäkeläinen Lyydia Tuominen (s. 1886) kertoo, miten hän on taikakeinojen avulla päässyt eroon häirisevästä ennusmerkkien näkemisestä sekä luumädästä. Äänite on vuodelta 1969.
Längelmäki sijaitsee hämäläismurteiden rajalla: sen itäpuolella naapurina ovat Päijät-Hämeen savolaismurteet. Längelmäen puheenparsi on silti perihämäläistä. Kenties selkein murrepiirre on yleiskielen d:n esiintyminen l:nä: lählin, puhlasta, en tiälä.
Hämäläisyyksiä ovat myös sellaiset muodot kuin koirra, siittä, semmotteen, läpitte, tehen (’teen’). Längelmäen murre kuuluu yleisgeminaatioalueeseen: siellä sanotaan esimerkiksi rahhaa, tullee, kärsittävvää.
Näytteet Suomen murrekirjasta
Suomen murrekirjassa on kaikkiaan 492 näytettä. Suomen kuntajako on teoksessa nauhoitearkiston perustamisvuoden 1959 tilanteen mukainen. Myöhempiä kuntamuutoksia ei ole otettu huomioon.
Suomen murrekirja. Toimittaneet Erkki Lyytikäinen, Jorma Rekunen ja Jaakko Yli-Paavola. Gaudeamus, 2013.