Vesa Heikkinen on suomen kielen dosentti ja erityisasiantuntija Kotimaisten kielten keskuksessa sekä www.kotus.fi-sivuston päätoimittaja.
28.2.2013 11.10
Latna moro
Mitä se on? Mistä se tulee?
Toni Koskelainen ehdotti aihetta. Hän haluaisi tietoja latna morosta.
Koskelaista on alkanut häiritä sanaparin merkitys ja etenkin tausta. Hän arvioi, että latna moro liittynee väsymiseen ja kuolemiseen. Koskelainen kysyy, mistä tällaista asiaa kannattaisi lähteä tarkemmin selvittämään. Googlettamalla ei kuulemma pääse kovin pitkälle.
Palaa otsikoihin | 11 puheenvuoroa
Minulle tämä sanonta on ollut epämääräisesti tuttu lapsuudesta lähtien, Kotkan seudulta 1950-luvulta. Satunnaisesti sitä kuulee nykyajassakin. Merkitys? Sekin on vähän epämääräinen. Kyllä minäkin sen jonkinlaiseen väsymiseen suostun yhdistämään, mutta en varsinaisesti kuolemaan. Tai no, riippuu tilanteesta. Ilmausta käytetään silloin, kun jokin asia on päätöksessä tai kunnossa tai semmoisessa jamassa, että sille ei kukaan enää mitään voi. Riippuu sitten sanojasta ja näkökulmasta, onko tuo asiaintila positiivinen vai negatiivinen.
Kumma kyllä, sanontaa eivät tunne Stadin slangin suursanakirja (2000) tai Nykyslangin sanakirja (1979) enempää kuin Vankilaslangin sanakirjakaan (1990).
Sanonnan äännerakenne viittaa kovasrti venäjään. Kysyin hiljan sen alkuperästä sellaisilta auktoriteeteilta kuin Riho Grünthal, joka on Helsingin yliopiston itämerensuomalaisten kielten professori, ja Max Wahlström, joka on eteläslaavilaisten kielten tutkija. He kiinnittivät huomioni siihen, että venäjän kielessä on fraasi ladno, joka merkitsee 'kaikki kunnossa; OK; ei kestä (kiittää)' yms. Ollaan siis varsin lähellä latna moron merkityskenttää.
Mutta entä moro? Sille ei löydy järkevää originaalia venäjästä. Mitäs sanotte tästä arvauksesta: ehkäpä latna moro onkin syntynyt suomen kamaralla? Latna on otettu venäjästä ja moro suomesta, johon se toki on tullut ruotsista ajat sitten. Siis tämä tervehdys-moro. Sellaisia kieliyhteisöjä, joissa sekä suomi ja ruotsi että venäjä ovat olleet vahvassa käytössä, on autonomian aikana ollut ainakin Helsingissä ja Viipurissa. Kotislangista tuttu moro on otettu ikään kuin vahvistamaan uuden tulokkaan latnan vaikutusta. Moro sopii yhteyteen senkin takia, että suomalaisslangissa sitä käytetään paitsi alkutervehdys- myös jäähyväissanana.
Kuten sanottu, edellä oleva on arvausta, mutta pidän siitä kiinni, kunnes toisin todistetaan.
Sana oli minulle tuttu vuosikymmenten takaa, usein kuulemastani ilmauksesta ”nu ladno” (’no antaa olla’), mutta tarkistin nyt kyllä vielä ihan sanakirjasta.
”Ladno” ääntyy karkeasti merkittynä ”ladna” (tai joka tapauksessa loppuvokaali on lähempänä a:ta kuin o:ta).
Tämä sinänsä sopii hypoteesiin jopa paremmin kuin esitetty fraasitulkinta.
Mitä tulee kokonaishypoteesiin tulee – siihen, joka edellyttää kieltensekaannusta –, pidän sitä kiinnostavana ja mahdollisena, mutta silti silkkana hypoteesina, kunnes toisin todistetaan tai edes jotain evidenssiä esitetään.
Ja sitten me ryypät..eikun kaikki hänen perässänsä tehtiin niin. Latnamorotettiin ahkerasti miettimättä tarkemmin sopiiko yhteyteen vai ei. Kukaan ei tullut sosottelemaan ilmauksen väärästä käytöstä.
Näkisin ilmaisun yhtenä tarkoituksena olleen viittauksen johonkin tehokkaaseen vaikutukseen, tilanteen ratkeamiseen "sanojan eduksi hänen toimintansa seurauksena". Ketarat oikoisena...
Hyppäsi siitä sitten moponsa selkään, polkaisi, kaasutti ja soraryöpyn seasta hihkaisi "son latnamoro jätkät". No, nyt siitä tuli tervehdys...Hyvällä välineellä on monta käyttöä. Kun Rami läsäytti pöytään korttia lyötäessä sen ratkaisevan lapun, jolla lavan rahat hänelle tulivat, kuului iloinen hihkaus. Arvatkaa mikä?
Mutta alkulähteitähän tässä oikeastaan haettiin. Miust tuntuu, jot hyö Metsäpirtiskii huastoit tuot latnaa, mut morost ei olt mittää tietoo. Kiitos aloittajalle!
Netin Urbaanin sanakirjan mukaan soromnoo on "suomeksi väännetty lainaus venäjän kielen sanoista 'vsjo ravno', eli 'kaikki yhdentekevää', mitä väliä, samapa tuo".
http://urbaanisanakirja.com/word/soromnoo/
Googlessa lainausmerkillinen haku "se on soromnoo" antaa noin 14 700 tulosta.
Olisikin hyvä kartoittaa sanonnan käyttöä samalla kun alkuperää mietitään. Hm., kus - kyntsöttää; lähelle jo tulee Suomen murteiden sanakirjan verkkoversio, mutta ei ihan auta tähän hätään. Jospa joku tarmokas kotuslainen poikkeaisi SMS:n arkistossa ja katsoisi, mitä sieltä löytyy. Veikkaan, että yhtä ja toista. Paluumatkalla hän voisi poiketa myös kirjastossa ja katsoa, mitä asiasta sanoo Vesa Jarvan teos Venäläisperäisyys ja ekspressiivisyys suomen mureiden sanastossa. Kyllä sen sielläkin täytyy olla.
Sen sijaan latna morosta ei murrearkistossa ole tietoja.
Jarvan kirjasta en pikaisesti silmäillen sanaa löytänyt, mutta laatna on sen sijaan Veikko Ruoppilan kirjassa "Venäläisperäistä sanastoa suomen murteissa" (1986). Merkityksenä on 'hyvä, oivallinen'. Ruoppila viittaa myös samalla seudulla käytettyyn sanaan lotna 'mukava, laatuunkäypä, joka on hänen mukaansa ehkä samaa alkuperää.
Tässä on nyt jotain kummallista. Miksei latna moro ole tarttunut SMS:n kerääjien haaviin? Onko se niin nuori ilmaus? SMS:n aineiston pääosa on kerätty ennen sotia. Tokihan 1900-luvun jälkipuoliskollakin tehtiin täydennyskeruita, vieläpä ammattileksikologien voimin, joten sopinee olettaa, että se olisi poimittu, jos olisi korviin sattunut. Paavo Ahtiaisen muistot Etelä-Pohjanmaalta vievät 1960-luvulle, ja silloin sanonta oli Ahtiaisen mukaan saapumassa Kauhajoelle. Minun muistoni Kymenlaaksosta ovat ehkä 1940 - 50-luvun vaihteesta, mutta käsittääkseni olen kuullut sen vanhemman polven suusta, ei se mitenkään uudelta tulokkaalta tuntunut.
Mutta sanontaa ei tunnu löytyvän nuoremmistakaan puhekielen aineistoista. Perin merkillistä. Oliko se vain päiväperho? Kuinka hyvin se nykyään tunnetaan?
Yksi merkillinen seikka on latna moron a:n kesto, se on lyhyt. Tämä seikka ei oikein tue sitä hypoteesia, että sana olisi lainattu kaakkoismurteista, kun puhujat ovat sodan jälkeen saapuneet muuhun suomeen. Ei tähän suuntaa kulkeneita lainoja kai muutenkaan tunneta, ei nyt ainakaan yhtäkkiä tule mieleen. Kaakkoismurteet vaikenivat melko pian muualle Suomeen hajaantuessaan.
Hei, pidetään silmät ja korvat auki. Ehkä tähän tihkuu vielä uutta tietoa.
Tervehdyksenä tai hyvästinä käytetty latnamoro on minulle täysin vieras.