Sanakirjantoimittajan työpöydällä: nokkia

Eräissä murteissa marjoja nokitaan.

Noukitaanko, nopitaanko vai plokataanko teillä marjoja ja sieniä? Myös sanalla nokkia on suomen murteissa merkitys ’poimia’. Esimerkiksi siilinjärveläinen voi sanoa, että hän ov vähäsem puolukoeta nokkinna.

Sanan nokkia merkitys ’poimia, napsia’ tunnetaan osassa savolaismurteita ja osassa Keski-Pohjanmaan murteita. Joitakin tietoja tästä merkityksestä on myös kaakkoismurteista ja Pohjois-Pohjanmaan murteista.

Liperissä lehmät kuluki tiepuolta minä kulin kansas sielä yhessä, ja minä nokin sieltä niitä siennii. Alavieskassa perunaa nostettaessa isop perunat nokittii erilleem pienistä. Paltamossa on lapsille tarpeen tullen uskoteltu, että pikkulapset on saonan silla (= lattian) alta nokittu, sieltä ovat kuokkinneet.

Tyttö poimii marjoja. Kuva: Museovirasto.

Sanan nokkia yleiskielinen, linnun syömispuuhaa kuvaava merkityskin ’hakata t. poimia nokalla’ on suomen murteissa tuttu. Sanalle on kehittynyt myös kuvallinen merkitys ’näykkiä, pilkata’. Puolangalla on harmiteltu: Pistipä se vähän nenällek kun sillälaella Pekka nokki minnuo.

Tutustu Suomen murteiden sanakirjaan. Verkossa on tällä hetkellä sana-artikkelit a–lysmä.

Teksti: Minna Salonen

Palaa otsikoihin

Sanakirjantoimittajan työpöydällä: nokkia

Aiheeseen liittyvää sisältöä

Aiheeseen liittyvää sisältöä