Ajankohtaista Kotuksen kirjastosta
Kirjaston aukioloajat laajenevat
Uutuuksia ja klassikoita pääsee lukemaan nyt neljänä päivänä viikossa.
Kotuksen kirjaston aukioloaikoja laajennetaan koronarajoitusten hellitettyä. Maanantaista 16.5.2022 alkaen kirjasto on avoinna maanantaista torstaihin klo 12–16. Kirjaston kesätauko alkaa juhannuksena, viimeinen aukiolopäivä on torstai 23.6. Tauon jälkeen kirjasto avaa ovensa jälleen elokuussa 1.8.2022.
Uutuuksia ja klassikoita
Mitä Kotuksen kirjastoon tuleva sitten saa luettavakseen? Selailun voi aloittaa esimerkiksi vuoden 2022 uutuuksista, joista tässä osa:
Arkiv, minne, glömska. Arkiven vid Svenska litteratursällskapet i Finland 1885 - 2010. Toim. Ekrem, Gustavsson, Hakala, Korhonen. Svenska litteratursällskapet i Finland 2014.
Emakeele Selts 1920-2020. Valge. Eesti Teaduste Akadeemia Emakeele Selts 2021.
History of Hungarian toponyms. Hoffmann, Rácz, Tóth. Buske 2017.
”Jos tämä ei auta, niin lähtee henki!” Hartolan apteekkiperinnettä ja terveyskulttuuria vuodesta 1903. Myllyniemi. Hartolan apteekki 2022.
Kieli ja eläin. Vuorovaikutusta ja kielioppia monilajisissa yhteisöissä. Toim. Peltola, Jääskeläinen, Harjunpää. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura 2021.
Kieliä ja kohtaamisia Turun historiassa. Näkökulmia monikielisyyteen. Toim. Kolehmainen, Liira, Nummila. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura 2021
Kylistä kasvoi Turku. Kaarinasta, Maariasta ja Raisiosta Turkuun liitettyjen kylien historiaa. Toim. Kupila, Kostet, Björkman. Turun museokeskus 2021.
The Oxford Guide to the Uralic Languages. Toim. Bakró-Nagy, Laakso, Skribnik.Oxford University Press.
Stora finlandssvenska festboken. Toim. Bergman, Ekrem. Svenska litteratursällskapet i Finland 2020.
Suomen kielen hallinta ja sen kehitys. Peruskoululaiset ja nuoret aikuiset. Toim. Pajunen, Honko. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura 2021
Šulkkuni sanaine. Kirjoituksia karjalasta ja vähemmistökielistä. Toim. Grünthal, Linna, Nuolijärvi, Riionheimo. Karjalan Sivistysseura 2022
Vai kaipaatko kuitenkin klassikoita? Kotuksen kirjaston historia alkaa E.N. Setälän tutkimuslaitos Suomen Suvun kirjastosta 1930-luvulta. Kokoelmien ajallinen syvyys ulottuu vielä kauemmas, sillä kirjaston kokoelman vanhimmat teokset ovat 1700-luvulta. Valtaosa kokoelmistamme on avohyllyissä, mutta esimerkiksi Gabriel Calamniuksen ”wuona 1755 Turusa prändätty” runokokoelma
on kirjaston lukitussa rautakaapissa, jotta se säilyisi myös tuleville sukupolville.Wähäinen cocous suomalaisista runoista: kirjoitetuista wisseisä tiloisa, Gabriel Calamniuxelda, vice-pastorilda ja cappalaiselda Calajoesa
Ainokaisia kokoelmassa
Kotuksen kirjastossa on siis harvinaisiakin teoksia. Valtaosa näistä on luonnollisesti 1700- ja 1800-luvuilta, mutta alle 100-vuotias teoskin voi olla ainoa laatuaan. Kirjasto sai hiljattain mordvankieliseen kirjallisuuteen paneutuneelta tutkijalta tiedon, jonka mukaan kokoelmassamme on Euroopan kirjastoista todennäköisesti ainoana kappaleena D.V. Bubrihin laatima lyhyt ersämordvan kielioppi vuodelta 1943. Viitisenkymmensivuinen kirjanen siirrettiin avokokoelmasta lukitun rautakaapin suojiin.
Sisä-Venäjällä puhutun suomalais-ugrilaisen mordvan kielen puhujia ja
tutkijoita ilahduttanee tieto, että kieliopin digitointimahdollisuuksia
selvitetään parhaillaan. Tavoitteena on saada kielioppi avoimesti
verkkoon kaikkien saataville.
Teksti: Ulriikka Puura