Asiatyyli kuin ikkunalasi

Kuukauden kirja maaliskuussa 2018: Asiatyyli ja viestintä.

Kotimaisten kielten keskuksen kirjaston valitsema kuukauden kirja maaliskuussa 2018 on Asiatyyli ja viestintä. Kirjan on kirjoittanut Ritva Rainio, ja ensimmäinen painos ilmestyi 1968.

Kirja kuluu Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Tietolipas-sarjaan. Sarjanumero on 56.

Jokaiselle koneiston jäsenelle

Rainio pohtii kirjansa alussa tyylin olemusta ja erilaisia tyylejä. Hän päätyy siihen, että asiatyyli on ”verrattavissa ikkunalasiin, se ei muuta todellisuutta”.

”Juuri asiatyyliä tarvitsee jokainen yhteiskunnan jäsen pystyäkseen sopeutumaan siihen koneistoon, jonka osasena toimii.”

Selkeää, tiivistä, havainnollista

Hyvä asiatyyli on Rainion mielestä selkeää, tiivistä ja havainnollista. Hänen mukaansa sitä käytettäessä halutaan välittää lukijoille jokin asiasisältö ja tyyli on ”sitä parempaa, mitä täsmällisemmin, nopeammin ja miellyttävämmin vastaanottaja voi tekstin omaksua”.

”Vastaavasti esityksen sekavuus, laveus ja kuivuus ovat asiatyylin suurimmat heikkoudet”, kertoo Rainio. Heikkouksia voi karsia tällaisten kysymysten avulla:

I Millaista on selkeä tyyli? Mistä seikoista ilmaisun sekavuus tavallisesti johtuu?

II Mitkä ovat havainnollisen tyylin tunnusmerkit?

III Miten tekstiä voidaan tiivistää?

Sanojen lentomatkoja

Kirjassa käydään läpi muun muassa merkityksen olemusta. Rainio huomauttaa, että ”sana ei merkitse vastaanottajalle aivan samaa kuin lähettäjälle, lentomatkallaan ihmisestä toiseen se enemmän tai vähemmän muuttaa mieltä”.

”Esimerkiksi politiikasta tai uskonnosta käydyt väittelyt jäävät tavallisesti niin hedelmättömiksi siksi, etteivät keskustelijat kykene näkemään koko sitä taustaa, josta vastakkainen mielipide tai ilmaus kohoaa. Sellaiset sanat kuin kommunisti ja porvari herättävät voimakkaita poliittisia tunteita, niin että niiden asiallinen merkitys tavallisessa puheessa sumenee, niistä tulee suorastaan haukkumasanoja.”

Esineelliset ja käsitteelliset sanat

Rainio käy yksityiskohtaisesti läpi useita ”havainnollisen tyylin tekijöitä”. Hänen mukaansa ”esineelliset sanat ovat havainnollisempia kuin käsitteelliset”. Lause Epäsuotuisat sääolosuhteet jatkuivat jonkin aikaa on abstrakti, kun taas lause Viikon satoi kaatamalla yötä päivää on konkreettinen.

Yleiskäsitteet ovat hajoitettavissa osatekijöiksi: Pihassamme kasvaa jaloja lehtipuita > Pihassamme kasvaa tammia, vaahteroita ja lehmuksia. Yksikkö on usein selvempi kuin monikko: Hevoset ovat uskollisia tovereita > Hevonen on uskollinen toveri.

Passiivin asemesta tulee suosia aktiivia, pronomineja tulee käyttää harkiten, tarkat esimerkit havainnollistavat tekstiä, kuluneita kielikuvia ei kannata viljellä ja niin edelleen. Moniin Rainion neuvoista törmää edelleen kielenkäytön oppaissa.

Lähteinä uusinta tutkimusta

Asiatyyli ja viestintä -kirjan ensimmäinen painos ilmestyi 1968. Lähdeluettelonkin perusteella kirjoittaja on ollut hyvin perillä silloisesta kielen- ja tyylintutkimuksesta.

Lähteenä on muun muassa yksi alan klassikoista, S. I. Hayakawan Ajattelun ja toiminnan kieli (alkuperäisteos 1949, suomennos 1966). Muita lähteitä ovat esimerkiksi Rudolf Fleschin A New Way to Better English (1958) ja Sheridan Bakerin The Practical Stylist (1963).

Suomalaisesta kirjallisuudesta lähteinä ovat esimerkiksi Matti Kuusen Miten opin kirjoittamaan paremmin (1958) ja Matti Sadeniemen Kielenkäytön kysymyksiä (1960). Myös Mika Waltarin kirjoitus ”Aiotko kirjailijaksi?” (1935) on lähdeluettelossa.

Asiatyyli ja viestintä -kirjan yhdeksännen painoksen (1989) kantta.

Ritva Haavikko (Wikipedia)

Teksti ja kuva: Vesa Heikkinen

Palaa otsikoihin