Panettelusta tullut tauti parannetaan loitsulla

Kuukauden kirja maaliskuussa 2017: Suomi, kirjoituksia isänmaallisista aiheista. Neljäs jakso. Yhdeksäs osa.

Kotimaisten kielten keskuksen kirjaston valitsema kuukauden kirja maaliskuussa 2017 on Suomi: kirjoituksia isänmaallisista aineista. Neljäs jakso. Yhdeksäs osa. Kirja on julkaistu Helsingissä 1910 ja 1912 (Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Kirjapaino Osakeyhtiö).

Tämän yhä ilmestyvän Suomi-aikakauskirjan (Suomi, tidskrift i forsterländska ämnen – Suomi, aikakauskirja isänmaallisista aiheista) syntysanat lausuttiin 1841. Tieteellisluonteinen aikakauskirja ilmestyi aluksi ruotsinkielisenä. Vuonna 1867 kirja alkoi ilmestyä kokonaan suomenkielisenä. Se toimi orastavien kansallisten tieteiden julkaisufoorumina.

Suomi-sarjassa julkaistaan Suomen ja sen sukukansojen kieliin ja kulttuureihin liittyviä tutkimuksia. Julkaisuihin voi tutustua Kotuksen kirjastossa.

Ainehisto

Kirjan ainehistona (näin sisällysluettelon otsikossa lukee) on kaksi kirjoitusta. Ensimmäinen on F. A. Hästeskon kirjoitus Länsisuomalaiset tautien loitsut, toinen Kai Donnerin Salmin murteen kvantiteettisuhteista.

Näin Hästesko tekstinsä Alkulauseessa:

Tätä tutkimusta varten on Suom. Kirj. Seuran kokoelmista kerätty ne länsi-Suomesta muisiinpannut tautien parannustavat, joissa käytetään sanoja. Silloin täytyi ottaa mukaan myös sellaisia tapauksia, joissa suoritettavalla taikatempulla on oikeastaan suurempi merkitys kuin siihen kuuluvilla sanoilla. Se taasen on johtanut niin laajoihin taikojen selityksiin kuin esim. syylän, tarttumuksen ja narin luvuissa. Toiselta puolen niitten mukaanottaminen oli välttämätöntä tutkimuksen kokonaisuudelle. Loitsujen täydellinen ymmärtäminen edellyttää myös selitystä taudin synnystä ja esiintymismuodoista. Pitäen silmällä, että kerran on kirjoitettava itäsuomalaistenkin lukujen tutkimus, olen tämän esityksen antanut tulla laajemmaksi kuin mikä ehkä olisi ollut välttämätöntä. – Ulkonaiset vammat kuten puun, kiven, tulen y. m. loukkaukset on kokonaan jätetty pois koska ne eivät oikeastaan ole tauteja.

Panettelusta tulleeseen tautiin sopivat kirjoituksen mukaan lääkkeeksi samat länsisuomalaiset luvut kuin kiroon. Esimerkiksi tällaista kannattaa kokeilla (s. 236):

Sinä olet perkele
ja minä olen herra!
Kiroukset kiveen
ja sadatukset saveen
ja kaikki omaan poveen!
Perkeleel onkin voitto.

Kuka oli F. A. Hästesko?

F. A. Hästesko oli rehtori ja kansanrunouden tutkija. Hänet muistetaan paremmin nimellä Frans Akseli Heporauta.

Heporauta tunnettiin juuri loitsujen tutkijana. Hän laati myös Kalevalan opetusoppaan ja lyhennetyn Kalevalan version kouluille.

Hänen vaimonsa Elsa Heporauta oli kirjailija. Elsa Heporauta oli myös Kalevalaisten naisten ja Kalevala Korun perustajia.

Wikipedia: Frans Akseli Heporauta
Kotuksen arkisto- ja kirjastopalvelut
Kirjaston esittelyvideo Kotus-kanavalla Youtubessa

Toimittaja: Vesa Heikkinen

Palaa otsikoihin