Kielenhuollon suositukset syntyvät vuorovaikutuksessa kieliyhteisön kanssa
10.1.2014
Virallisen kielenhuollon suositukset ovat luonteeltaan kollektiivisia, yhteistyössä tehtyjä. Suositusten taustoista kertoo Kotuksen eli Kotimaisten kielten keskuksen kielenhuolto-osaston johtaja Salli Kankaanpää uusimmassa kielenhuollon tiedotuslehdessä Kielikellossa (4/2013).
Suositukset koskevat lähinnä yleiskieltä, ja niitä annetaan esimerkiksi oikeinkirjoituksesta ja sanastosta. Suuri osa suosituksista on syntynyt vähitellen, eikä niiden muuttamiseen ryhdytä hetken mielijohteesta. Kielitoimisto – Kotimaisten kielten keskuksen kielenhuolto-osasto ja Kielitoimiston sanakirjan toimitus – seuraa kielenkäyttöä ja harkitsee, milloin uutta suositusta tai suosituksen muuttamista tarvitaan.
Kankaanpään mukaan Kielitoimistossa ei laadita jatkuvasti uusia suosituksia. Suuri osa työstä on ”tiedottamista ja suositusten soveltamista uusiin tapauksiin”.
Suositukset ovat usein yleisluonteisia eivätkä suoraan anna vastauksia kaikkiin kielikysymyksiin. Kielitoimisto palveleekin kansalaisia henkilökohtaisesti muun muassa kieli- ja nimineuvontapuhelimissa.
Suositusta muutetaan harkiten
Monet suosituksista ovat niin vähitellen syntyneitä, että niiden alkuperää ei pystytä jäljittämään. Useimmat suosituksista ovat myös hyvin vakiintuneita, ja niitä opetetaan jo peruskoulussa.
Suositusten muuttaminen perustuukin harkintaan. ”Todellisen kielenkäytön lisäksi mietitään mm. sitä, miten uusi suositus vaikuttaisi muihin suosituksiin ja koko yleiskielen järjestelmään ja olisiko se helposti opittavissa ja sovellettavissa”, kertoo Kankaanpää.
Yleensä vanhaa suositusta ei kokonaan hylätä. Tavallista on, että uuden vaihtoehdon rinnalle lisätään uusi.
Yksi virallinen kielenhuoltoelin
Kankaanpää muistuttaa, että Kotimaisten kielten keskus on Suomen ainoa virallinen kielenhuoltoelin. Suomen kielen huoltaminen on sen lakisääteinen tehtävä.
Kielenhuollon asiantuntijaelimenä ja Kielitoimiston apuna toimii Kotimaisten kielten keskuksen suomen kielen lautakunta, johon kuuluu kielentutkijoita ja eri alojen kielenkäytön asiantuntijoita.
Kielitoimiston suosituksia toistetaan monien muiden alan toimijoiden julkaisemissa ohjeissa ja oppaissa. Esimerkiksi monilla tiedotusvälineillä ja muilla työpaikoilla on omia kielenhuollon ohjeistojaan.
Joskus muiden esittämät suositukset saattavat olla ristiriidassa Kielitoimiston suositusten kanssa. Kankaanpään mukaan syynä voi olla tietämättömyys tai se, että suosituksen antaja on tietoisesti valinnut kannan, joka on ristiriidassa virallisen kielenhuollon näkemyksen kanssa.
”Tavallisesti erilaiset kieliohjeiden antajat kuitenkin noudattavat pitkälti virallisen kielenhuollon suosituksia ja vain muotoilevat ne kohderyhmälleen sopivasti”, kirjoittaa Kankaanpää.
Teksti: Vesa Heikkinen