Tyttikset, poikkikset, muidut ja chikat – Stadin slangi voi hyvin
Aineistot slangin kehityksen ja muutoksen kuvaajina
Slangissa muunnellaan ja lainataan niin kuin ennenkin
Niin vanhoja kuin uusia sanoja
Slangi ilmentää edelleen stadilaisuutta
Slangia tallennettava jatkossakin
28.5.2014
Helsingin slangi voi hyvin. Sitä on pyritty tallentamaan suhteellisen
säännöllisesti viimeisten viidenkymmenen vuoden aikana. Alkuvuodesta järjestetyssä kilpailussa
kerättiin slangisanoja koululaisilta eri puolilta Helsinkiä.
Kilpailun järjesti Stadin Slangi ry, ja vastaukset arkistoitiin Kotimaisten kielten keskukseen. Ne antavat hyvän kuvan nykyslangin tilasta ja muuttumisesta. ”Koska edellisestä slanginkeruusta oli kulunut noin kymmenen vuotta, uutta sanastoa on tullut slangiin runsaasti”, kertoo kilpailun järjestelytoimikunnassa mukana ollut suomen kielen emeritusprofessori ja slangintutkija Heikki Paunonen.
Palaa otsikoihin
Keruukilpailuilla pitkä historia
Ensimmäinen koululaisslangin keruu järjestettiin Helsingissä jo vuonna 1962. Paunonen tähdentää, että näillä keruilla on ollut hyvin tärkeä merkitys aineiston kartuttamisessa. ”Huomattava osa näiden vuosikymmenten aikana kerätystä slangiaineistosta on saatu erilaisten keruukilpailujen kautta.”
Hän on ollut mukana keruukilpailuiden järjestämisessä jo 1970-luvulta lähtien. Silloin vastaukset kirjoitettiin sanalipuille, mutta viime vuosina kilpailut on järjestetty sähköisesti. ”Laskin mielessäni, että tähän mennessä järjestettyihin keruukilpailuihin on vastannut pitkälti toistatuhatta koululaista, mahdollisesti päästään aika lähelle kahta tuhatta vastaajaa.”
Palaa otsikoihin
Aineistot slangin kehityksen ja muutoksen kuvaajina
Muuttuvaa ja uusiutuvaa slangia on siis pyritty jo pitkään tietoisesti tallentamaan niin tutkijoiden kuin sanakirjantekijöiden käyttöön. ”Aivan kaikki slangiaineisto ei näidenkään keruiden haaviin ole jäänyt, mutta kaikkiaan aineistoa voidaan pitää hyvin kattavana ja edustavana. Se oli aikanaan suurena apuna muun muassa Stadin slangin suursanakirjaa tehdessä”, kertoo Paunonen. Hän on koonnut ja toimittanut Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangii -nimisen slangisanakirjan yhdessä Marjatta Paunosen kanssa. Vuonna 2000 ilmestynyt teos on tähän mennessä kattavin julkaistu kokoelma Helsingin slangin sanastosta sadan vuoden ajalta.
Kun keruiden kohteena on ollut slangin keskeisintä käyttäjäkuntaa, yläkoulu-
ja lukioikäisiä nuoria, on saatu hyvä käsitys slangin kehittymisestä ja
muuttumisesta. Uudet slangisanat ilmaantuvat ensin juuri nuorten kieleen.
Näin kilpailuvastausten avulla on mahdollista tehdä päätelmiä siitä, milloin jokin sana on tullut käyttöön ja milloin taas jokin toinen sana on poistunut aktiivisesta käytöstä. Esimerkiksi tietynlaista tyttöä tarkoittavan pissis-sanan ilmaantuminen slangiin on voitu ajoittaa vuosien 2000 ja 2003 välille. Sana esiintyi ensimmäisen kerran vuonna 2003 kerätyssä aineistossa.
Palaa otsikoihin
Slangissa muunnellaan ja lainataan niin kuin ennenkin
Helsingin slangille on tyypillistä sanojen muuntelu niin, että joko
yleiskielisistä tai aiemmista slangisanoista muodostetaan uusia. Paunosen
mukaan vuoden 2014 aineistossa muuntelu näkyy muun muassa tyttö-sanassa, jonka uusia
muunnoksia ovat tytsy, tyty tai tytsyli.
Yleisin tyttöä tarkoittava sana on ollut monta kymmentä vuotta muija. Sen uusimpia muunnoksia ovat muidu, muikkeli ja muikki.
”Myös tyttö- ja
poikaystävää tarkoittavissa sanoissa on mielenkiintoisia tapauksia”, valottaa
Paunonen. ”Vanhojen tyttö- ja poikafrendin sekä gimma- ja kundifrendin
rinnalla on esimerkiksi tyttis ja muijis sekä poikkis ja poikis.”
Selvästi uusia lainanantajakieliä ei Paunosen mukaan uusimmassa aineistossa ole, mutta englannin asema näyttää jopa vahvistuneen slangissa. Myös erilaisia lyhenteitä esiintyy: ”Netti-, some- ja kännykkäkielestä lienevät peräisin gf ja bf.” Ne ovat lyhenteitä englannin kielen sanoista girlfriend ja boyfriend.
Palaa otsikoihin
Niin vanhoja kuin uusia sanoja
Slangille on ominaista
monikerroksisuus, eli siinä on sanoja kaikilta sen
vuosikymmeniltä. ”Vuoden 2014 aineistossa on edelleen aika paljon sanoja yli
sadan vuoden takaa, aivan vanhan Stadin slangin alkuajoilta lähtien”, kertoo
Paunonen.
Esimerkiksi yli sadan vuoden
takaiset perheenjäseniä tarkoittavat mutsi,
faija, fatsi, broidi ja systeri ovat säilyneet nuorten kielessä
vuosikymmenestä toiseen. Niiden rinnalle on kuitenkin tullut
uusia mielenkiintoisia sanoja: sis,
bro ja bre. Myös h-loppuisia muotoja esiintyy: sistah, broh ja breh. Aivan uusi sana on tyttöä tarkoittava chika, joka on peräisin JVG:n ja Anna Abreun kappaleesta.
Paunonen kertoo, että osa slangisanoista jää lyhytaikaisiksi päiväperhoiksi. Myös pitkään käytössä olleet sanat voivat hävitä slangista. Tämä on todettavissa myös vuoden 2014 kilpailuvastauksista: ”Osa aiemmasta sanastosta näyttäisi käyneen harvinaiseksi tai kokonaan kadonneen.”
Palaa otsikoihin
Slangi ilmentää edelleen stadilaisuutta
Usein unohdetaan, että
slangi ei ole täysin kokonaan helsinkiläinen ilmiö. ”Kyllä
muuallakin Suomessa syntyy uutta slangia, esimerkiksi Tampereella Tampereen
omalta kielelliseltä pohjalta tai vastaavasti Oulussa ja muuallakin Suomessa”,
Paunonen huomauttaa.
Vaikka slangi alkaa siis nyky-Suomessa olla pitkälti urbaani
kielimuoto, helsinkiläiset nuoret näyttävät edelleen olevan innokkaimpia
slangin käyttäjiä ja uuden sanaston kehittäjiä. Näin nuorten slangi on Paunosen
mukaan yhä leimallisesti helsinkiläinen ilmiö. Sellaisena hän
arvioi sen säilyvän tulevaisuudessakin. Slangi ei ole tosin samanlaista kaikkialla Helsingissä, vaan
sanastossa on alueellisia eroja myös kaupungin sisällä.
Esimerkiksi Itä-Helsingissä käytetään runsaasti etnisiin ryhmiin ja maahanmuuttajiin liittyviä sanoja. Tämä on Paunosen mukaan ymmärrettävää, sillä monet Itä-Helsingin kaupunginosat ovat hyvin monikulttuurisia. Hän painottaakin, että ei ole olemassa yhtä oikeaa Stadin slangia. Jokaisen stadilaisen puhuma slangi on yhtä oikeaa ja arvokasta kuin toistenkin, yli alue- ja sukupolvirajojen.
Palaa otsikoihin
Slangia tallennettava jatkossakin
Paunonen näkee
slangin tulevaisuuden valoisana. Hän on huomannut, että sen sosiaalinen
merkitys helsinkiläisyyden ilmentäjänä on elinvoimainen. ”Kun slangista keskustelee nykynuorten
kanssa, huomaa, että he ovat selvästi ylpeitä omasta helsinkiläisyydestään ja
siihen liittyvästä slangista.”
Slangintutkijan mukaan slangissa riittää
tallennettavaa jatkossakin: ”Keruukilpailuja olisi hyvä järjestää jatkossakin
muutaman vuoden välein.” Vastaukset antavat kattavan kuvan siitä, millaista
kieltä nuoret kulloinkin puheessaan käyttävät.
Laajemmin ajatellen slangisanasto on ikään kuin sosiaalihistoriallinen kuva eri aikojen elämästä ja kulttuurista. Perinteisten keruiden lisäksi jatkossa voitaisiin kerätä esimerkiksi netti- tai someslangia, jota koululaiskeruissa ei ole vielä koottu.
Teksti: Hanna Hämäläinen ja Laura Niemi
Kuvitus: Laura NiemiPalaa otsikoihin