Nimiarkiston kokoelmien metatiedot kaikelle kansalle
29.11.2013
Nyt paikannimistä kiinnostunut voi nähdä kotikoneeltaan, kuinka paljon hänen kotikuntansa nimiä on tallennettu Kotuksen Nimiarkistoon. Paikannimistä kiinnostuneen ei enää tarvitse lähteä Kotimaisten kielten keskukseen Kaisaniemeen nähdäkseen, mikä määrä nimiä jostain pitäjästä on kerätty Nimiarkiston kokoelmiin. Jos hän kuitenkin haluaa nähdä itse nimiliput, hän pääsee arkiston aukioloaikoina tutkimaan Nimiarkiston noin 2,7:ää miljoonaa lippua.
Kotimaisten kielten keskuksen sähköisessä tietokannassa on siis tiedot siitä, minkä verran kustakin pitäjästä on kerätty paikannimiä. Lisäksi mukana on tieto kerääjistä ja kokoelmaan liittyvistä kartoista.
Paikannimikokoelmien tiedot ovat tietokannassa kokonaan. Kun näitä kokoelmia tulee lisää, niidenkin tiedot kirjataan. Lisäksi sähköisessä muodossa on jonkin verran henkilönnimikokoelmien viitetietoja, jotka täydentyvät vielä.
Kuntakohtaiset tiedot löytyvät kätevästi
Uuden asiakasliittymän ansiosta asiakkaat löytävät kuntakohtaisia tietoja entistä kätevämmin. Hyötyä on sekä asiakkaille että Nimiarkiston työntekijöille.
”Nimitietojen kirjaaminen ja ylläpito helpottuvat, koska sähköistä tietokantaa on nopeampi käyttää kuin paperikortistoa”, sanoo Helinä Uusitalo. Hän on ollut sähköistämistyössä mukana alusta asti. ”On tärkeää, että käyttäjä näkee vaivattomasti, minkä verran mistäkin kunnasta on tallennettua tietoa.”
Uusitalo näyttää esimerkkinä Anttolan tietoja. Tietokannasta saa selville nopeasti, että arkistossa on sieltä noin 4 700 paikannimeä.
Tietokannassa myös koululaiskilpailun nimiä
Asiakkaat pääsevät etsimään nyt julkistetusta tietokannasta myös vuonna 1972 järjestetyn koululaiskilpailun tietoja. Koululaisvastaajina oli tuolloin kouluja, luokkia, työryhmiä, yksityisiä oppilaita ja opettajia.
Tästä aineistosta suurin osa on etu- ja sukunimien muunnoksia. Tietokanta sisältää koululaiskilpailun kerääjä-, koulu- ja kuntakohtaisia tietoja.
Taustalla valtava paperiarkisto
Nimiarkistossa on noin 2,7 miljoonaa alkuperäistä tai niihin rinnastettavaa, pitäjittäin järjestettyä paikannimilippua Suomesta ja lähialueilta. Arkistossa on lisäksi puhuttelunimikokoelmia, joissa on yhteensä lähes puoli miljoonaa nimilippua.
Arkiston käyttäjiä ovat esimerkiksi nimistöntutkijat, opiskelijat, kyläkirjojen tekijät, sukututkijat ja arkeologit.
”Olisi hienoa, jos vaikka kotiseutuharrastajat innostuisivat tallentamaan lisää kotiseutunsa paikannimiä ja samalla kartuttaisivat aineistoillaan Nimiarkiston kokoelmia”, toteaa Helinä Uusitalo.
Työssä monta tekijää
Tietokantaa alettiin luoda vuonna 2006, kun
opetusministeriöltä saatiin eritysrahoitus sähköisen arkistopalvelun luomiseksi.
Siitä lähtien työtä on tehty muun työn ohessa.
Tietokantatyötä ovat tehneet Nimiarkiston työntekijät Helinä Uusitalo ja Eeva-Liisa Stenhammar. Lisäksi työssä ovat olleet mukana muun muassa Minna Salonen Kotuksesta ja määräaikaisia työntekijöitä. Teknisestä toteutuksesta vastaa tietojärjestelmäasiantuntija Jari Vihtari.
Kaikki varsinaiset nimiaineistot ovat käytettävissä Nimiarkistossa. Myöhemmin toiveena on saada osa niistäkin digitaaliseen muotoon.
Teksti: Minna Pyhälahti