Kotuksen uutiset 2019
Selkokielen tarve kasvaa
Kielen ja syrjäytymisen yhteyttä puitiin seminaarissa Helsingissä.
Kieli vaikuttaa ihmisen elämässä joka vaiheessa ja tilanteessa. Ihmissuhteet, oppiminen, työnteko, vapaa-aika, yhteiskunnallinen vaikuttaminen, kaikella on yhteys kieleen. Entä jos kielen käyttöön liittyy ongelmia?
”Kielelliset vaikeudet ovat usein yksi tekijä, joka yhdistää eri syistä syrjäytyneitä ihmisiä”, muistuttaa Selkokeskuksen kehittämispäällikkö Leealaura Leskelä. ”Kielen avulla heitä voidaan myös tukea. Yksi tukikeino on selkokieli.”
Selkokeskuksen mukaan Suomessa on 650 000–750 000 ihmistä, jotka tarvitsevat selkokielistä viestintää. Selkokielen tarve on kasvanut selvästi.
Kielen ja syrjäytymisen yhteyttä käsiteltiin Selkokeskuksen ja Kotimaisten kielten keskuksen seminaarissa Kieli ja syrjäytyminen 8. helmikuuta Helsingissä. Seminaarissa julkaistiin myös uusi selkokielen tarvearvio, selkokielen toimenpideohjelma sekä uusi opas selkokielestä.
Selkeä kielenkäyttö lisää oman elämän hallintaa
Syrjäytymistä ja köyhyyttä tutkinut tutkimuspäällikkö Anna-Maria Isola Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta peräänkuuluttaa ymmärrettävää kielenkäyttöä viranomaisilta ja ammattilaisilta, jotka työssään käsittelevät ihmisten elämään kuuluvia asioita.
”Pärjätäkseen elämässä ja hallitakseen elämäänsä ihmisen on ymmärrettävä, mitä ja miksi joitakin asioita tapahtuu. Jos ihminen ei ymmärrä esimerkiksi viranomaisten päätöksiä, hän ei pysty vaikuttamaan niihin eikä elämä ole hallittavissa. Esimerkiksi toimeentulotukea voi jäädä tämän takia käyttämättä”, Isola toteaa.
”Ihminen ei välttämättä osaa myöskään hakeutua palveluihin tai osaa perustella palvelun tarvettaan oikein”, Isola sanoo.
Kielenkäyttö voi myös vahvistaa ennakkoluuloja ja vääriä asenteita jotakin ihmisryhmää kohtaan.
”Esimerkiksi työttömien aktivointivelvoitteista käytetyt sanat, kuten aktivointisuunnitelma, vaikeasti työllistettävä, vajaakuntoinen, toimintakyvyn arviointi, vahvistavat sellaisia pitkäaikaistyöttömiin liittyviä ennakkoluuloja ja asenteita, jotka vaikeuttavat työllistymistä entisestään”, Anna-Maria Isola toteaa.
”Suurin kielellinen vähemmistö”
Selkokeskuksen laatiman uuden selkokielen tarvearvion mukaan selkokielen kohderyhmiin kuuluu Suomessa noin 650 000–750 000 ihmistä (11–14 % väestöstä). Arvio perustuu Tilastokeskuksen julkaisemiin tilastoihin sekä eri virastojen ja järjestöjen arvioihin.
Selkokielestä hyötyvien määrä on kasvanut verrattuna edelliseen, vuonna 2014 julkaistuun tarvearvioon. Silloin luku oli noin 430 000–650 000 ihmistä.
Selkokieltä tarvitsevat monenlaiset ihmiset eri syistä. Selkokielestä voi olla apua muun muassa kehitysvammaisille henkilöille, suomen kieltä opiskeleville maahanmuuttajille sekä ihmisille, joilla on muistisairauksia tai lukemisen ja oppimisen vaikeuksia.
”Viime vuosina selkokielen tarve on kasvanut nopeasti etenkin maahanmuuton myötä. Myös väestön ikääntyminen ja lasten ja nuorten lukutaidon heikkeneminen lisäävät selkokielen tarvetta. Selkokielen uuden tarvearvion pohjalta voidaankin todeta, että selkokieltä tarvitsevat ihmiset ovat Suomen suurin kielellinen vähemmistö”, sanoo tarvearvion laatinut toimittaja Markku Juusola Selkokeskuksesta.
Suomessa on arviolta 180 000–240 000 yli 65-vuotiasta henkilöä, jotka voivat hyötyä selkokielestä. Esimerkiksi vuonna 2018 noin 200 000 henkilöllä oli todettu muistisairaus.
Suomessa asuu lähes 400 000 vieraskielistä henkilöä. Määrä on kasvanut 100 000 henkilöllä vuodesta 2014. Osalle heistä selkokielestä on hyötyä suomen kielen opiskelun ja kotoutumisen tukena.
Selkokieli lainsäädäntöön
Selkokielen neuvottelukunta on laatinut vuosille 2019–2022 toimenpideohjelman, johon on koottu selkokielen asemaa ja käyttöä edistäviä lähivuosien toimenpiteitä. Tärkein tavoite on saada selkokieli lainsäädäntöön ohjaamaan viranomaisten ja muiden julkisten toimijoiden toimintaa.
”Tällä hetkellä yli puolen miljoonaan ihmisen kielellisiä tarpeita ei ole suojattu millään lailla”, toteaa selkokielen neuvottelukunnan puheenjohtaja Ulla Tiililä Kotimaisten kielten keskuksesta. ”Tarvitaan laki ohjaamaan esimerkiksi viranomaisten toimintaa. Ilman lain luomaa velvoitetta selkokielen edistämiseen ei suunnata riittäviä resursseja.”
Selkokielen neuvottelukunta ohjaa, ideoi ja koordinoi selkotoimintaa Suomessa. Neuvottelukuntaan on nimennyt edustajansa 52 eri tahoa.
Lisätietoja
Leealaura Leskelä, Selkokeskus, leealaura.leskela[ät]kvl.fi
Ulla Tiililä, erityisasiantuntija, Kotimaisten kielten keskus, ulla.tiilila[ät]kotus.fi
Anna-Maria Isola, tutkimuspäällikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, anna-maria.isola[ät]thl.fi
Markku Juusola (selkokielen tarvearvio), toimittaja, Selkokeskus, markku.juusola[ät]kvl.fi
Muokattu 13.2.2019. Lisätty linkki seminaarin esityksiin.