Miten on angiina, flunssa ja yskä ymmärrettävä?

Sivuillamme on julkaistu katsauksia ajankohtaisten sairaussanojen alkuperään.

Kevät on tautista aikaa. Kielenkäytössämme vilahtelevat taajaan sellaiset sanat kuin angiina, flunssa, influenssa, nuha, yskä ja niin edelleen. Mutta mistä nämä sairaus- ja tautisanamme tulevat? Mikä on niiden alkuperä?

Kotimaisten kielten keskuksen verkkosivujen Kysymyksiä ja vastauksia sanojen alkuperästä -osioon on koottu tietoja tämäntapaisten sanojen alkuperästä. Vastaajina ovat erityisasiantuntijat Kirsti Aapala ja Klaas Ruppel. Vastausten lähteinä on käytetty etymologista kirjallisuutta.

Oppitekoinen allergia

Sivuilta käy ilmi muun muassa se, että allergia ja bakteeri ovat vanhoja oppitekoisia sanoja. Tämä tarkoittaa sitä, että joku on tietoisesti kehitellyt sanat esimerkiksi tieteen tarpeisiin.

Monen sairaussanat ovat lainasanoja. Juuret saattavat ulottua latinaan tai kreikkaan, kuten flunssalla ja epidemialla.

Tauti ja sairas ovat germaanisia lainoja. Sellainen saattaa olla myös nuha. Mahdollista tosin on, että nuha voi liittyä myös murteissa käytettyyn nuhista-verbiin.

Ymmärrettävä yskä?

Ymmärrys yskästä on lisääntynyt, mutta täyttä varmuutta sanan alkuperästä ei ole. Yhtäältä on esitetty, että yskä kuvaisi yskimisen ääntä. Toisaalta kyse voi tässäkin tapauksessa olla germaanisesta lainasta.

Entä virus? Se on alkuperältään latinan myrkkyä.

Desinfiointipyyhkeitä. Kuva: Vesa Heikkinen.

Palaa otsikoihin