Kotuksen uutiset 2024
Kielitieteen päivät 50 vuotta
Kolme päivää kielentutkimuksen juhlaa.
Järjestyksessään 50. Kielitieteen päivät pidettiin Jyväskylän yliopistossa 6.–8. toukokuuta 2024. Vuosittain järjestettävä tapahtuma on kielentutkimuksen alan suurin konferenssi Suomessa.
Juhlavuoden konferenssin avasi emeritusprofessori Fred Karlssonin plenaariesitelmä, jossa hän loi katsauksen Suomen kielitieteeseen 1970-luvun ja 2020-luvun alussa. Karlsson kuuluu Kielitieteen päivien keskeisiin henkilöihin, sillä hän on osallistunut jo ensimmäisille päiville puoli vuosisataa sitten.
Kattavasti kielestä
Kielitiede on tätä nykyä monimenetelmäistä, ja sen sateenvarjon alle mahtuu useita tutkimussuuntauksia. Esitelmiä oli tarjolla enimmillään viidessä rinnakkaisessa sektiossa, joiden ohella tapahtumassa järjestettiin seitsemän työpajaa.
Sektioesitelmiä kuultiin monilta kielitieteen osa-alueilta, niin että jo niiden pintapuolinen luettelointi hengästyttää. Esimerkkejä aihepiireistä: kieliasenteet, kielikontaktit, kieliopillistuminen, kielenhuolto, korpustutkimus, monikielisyys, murteet, selkokieli, sosiolingvistiikka, säädöskieli, suomi toisena kielenä, termit, variaationtutkimus, vähemmistökielet.
Kotuslaiset esitelmöivät konferenssissa seuraavista aiheista:
– Miten kartoittaa vähemmistökielten tilannetta Suomessa? Esimerkkinä karjalan kieli (Lotta Jalava, yhdessä Helsingin yliopiston Outi Tánczosin kanssa)
– Carl Axel Gottlund kielenoppijana (Petri Lauerma)
– Kolmas kotimainen ja suomen kielen neuvonta (Henna Makkonen-Craig)
– Kielenhuoltodiskurssit alkaa tekemään -päätökseen liittyvän kyselyn vastauksissa (Henri Satokangas)
Kielipoliittista keskustelua
Konferenssin viimeisenä päivänä käytiin paneelikeskustelu monikielisen Suomen kielipolitiikasta. Keskustelua johti Kotimaisten kielten keskuksen entinen johtaja Pirkko Nuolijärvi, ja panelisteina oli kahdeksan kielitieteilijää, joista suurin osa työskentelee yliopistossa. Yksi osallistujista oli Kotuksen vähemmistökielikoordinaattori Lotta Jalava.
Keskustelussa nousi esille monta tärkeää teemaa, mutta huomio kiinnittyi etenkin siihen, kuinka läheisesti kielipoliittiset aiheet peilaavat aikaansa ja liittyvät yleiseen yhteiskunnalliseen keskusteluun. Miten teemme Suomesta kieliystävällisen yhteiskunnan? Miten vähennämme vastakkainasettelua? Miten kielivähemmistöistä huolehditaan? Paneelikeskustelun otsikko ”Kuinka pelata samalla kentällä?” sopisi monen tilaisuuden nimeksi tässä ajassa.
Ensi vuonna Kielitieteen päivät järjestetään Helsingissä.