Kotuksen uutiset 2024
Kannanottoja ja kielen ilmiöitä
Syksyinen mediakooste kokoaa yhteen kieleen liittyviä uutisia!
Ilmat ovat syksyn saapuessa viilentyneet, mutta kielikeskustelu on käynyt ajoittain kuumana. Asiantuntijamme ovat jälleen päässeet median jalustalle niin vakavissa kuin keveämmissäkin aiheissa!
Koventuneet kieliasenteet keskusteluttavat
Kotimaisten kielten keskuksen (Kotus) yhteydessä toimiva Suomen kielen lautakunta antoi 7. lokakuuta 2024 kannanoton, jossa todettiin kieliasenteiden koventuneen. Tämä näkyy esimerkiksi siinä, että vieraskieliset palvelualan työntekijät saattavat saada osakseen avoimen vihamielistä tai muuten asenteellista kohtelua. Kannanotossa korostettiin rakentavan vuorovaikutuksen merkitystä kielen oppimisessa.
Kannanotosta uutisoi Turun Sanomat, joka toimittaja Eero Karisalmen kirjoittamassa jutussa nostaa esille kannanoton keskeisiä sisältöjä, kuten suomen kieltä korostavan ”maassa maan tavalla” -ajattelun. Samaan tapaan kannanotosta uutisoi myös Helsingin Sanomat.
- Eero Karisalmi: Suomalaisten kieliasenteet ovat koventuneet – tästä syystä Suomen kielen lautakunta on asiasta huolissaan (Turun Sanomat, 7.10.2024)
- Essi Myllyoja: Suomen kielen lautakunta huolissaan: Suomalaisten kieliasenteet ovat koventuneet (Helsingin Sanomat, 7.10.2024)
Kotuksen ruotsin kielen osaston johtaja Charlotta af Hällström-Reijonen vastasi Svenska Ylen toimittajan Ellen Forsströmin haastattelussa kannanoton herättämiin kysymyksiin. Haastattelussa korostuu laajemman sosiaalisen ilmapiirin tuoma paine puhua suomea, mikä voi vaikuttaa ikävällä tavalla ihmisiin, joiden äidinkieli ei ole suomi. Omaa suomenruotsalaista korostustaan esimerkkinä käyttävä af Hällström-Reijonen rohkaisee puhumaan suomea virheitä pelkäämättömästi ja kukin omalla tavallaan.
Suomen kielen lautakunnan puheenjohtaja, professori Tiina Onikki-Rantajääskö vastasi samankaltaisiin kysymyksiin Hufvudstadsbladetin toimittajan Frida Holmbergin haastattelussa. Kannanoton Onikki-Rantajääskö kertoo syntyneen tilanteen vakavuuden vuoksi. ”Jos vaatii palvelua suomeksi, olisi parempi ottaa yhteyttä palvelua tarjoavaan tahoon kuin kritisoida yksittäistä sairaanhoitajaa ja tarjoilijaa”, hän toteaa.
Tiina Onikki-Rantajääsköä haastatteli myös Svenska Ylen Nyhetspoddeniin toimittaja Alexander Beijar. Nyhetspoddenin haastattelussa Onikki-Rantajääskö kertoo huolesta, joka muita kieliä kuin suomea äidinkielenään puhuvien keskuudessa on kieliasenteiden kovenemisen vuoksi herännyt. Hän toteaa, että ihmisten välinen ymmärrys on erityisen tärkeää, niin itse kielten kuin kieliasenteidenkin tapauksessa.
Palkintoja jaettu ja vastaanotettu Kotuksessa
Kotus jakaa joka toinen vuosi asiallisen, selkeän ja ymmärrettävän virkakielen edistäjille suunnatun Vuoden selväsanainen -palkinnon. Vuoden selväsanaiseksi 2024 valittiin Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen Pohteen niminyrkki, joka on ansiokkaasti selventänyt ja yhtenäistänyt Pohteen perusterveydenhuollon ja sosiaalihuollon yksiköiden nimiä. Voittajan valitsi valtiovarainministeriön viestintäjohtaja Johanna Vesikallio.
Niminyrkin saamasta palkinnosta Markkinointiuutisiin kirjoittaneen toimittaja Mikko Perttusen artikkelissa voittajavalinnan tehnyt Vesikallio toteaa osuvasti: ”Jos jo organisaation nimi on epäselvä tai monitulkintainen, on sen päälle vaikea rakentaa muutakaan viestintää.”Kalevan toimittaja Heidi Peltonen nostaa esille toisia Vesikallion korostamia asioita: ”Pohteen nimissä on suosittu asukkaille tuttuja sanoja, kuten hammashoitola, neuvola ja kotihoito.”
Kotuksen säilyttämä Suomen kielen nauhoitearkisto valittiin syyskuussa Unescon Maailman muisti -ohjelman Suomen kansalliseen rekisteriin. Maailman muisti -ohjelman tavoitteena on helpottaa arkisto- ja kirjastoperinnön suojelua, parantaa sen saavutettavuutta sekä lisätä tietoisuutta sen olemassaolosta ja merkityksestä.
Saadun tunnustuksen merkitystä ja Suomen kielen nauhoitearkiston luonnetta Sveriges Radio Finskalle kommentoi Kotuksen aineistonhallinnan asiantuntija Sakari Korpikallio.
Kielen ilmiöitä menneisyydestä ja nykyisyydestä
Kielen ilmiöt ja yksittäiset sanatkin puhuttavat jatkuvasti. Seuraavassa muutamia nostoja kuluneelta syksyltä.
Karjalainen-lehti viettää 150-vuotisjuhlaansa ja sen kunniaksi toimittaja Laura Määttänen kirjoitti jutun lehtijuttujen kielestä. Karjalatar-nimellä aloittaneen lehden fraktuurantäyteisiä sivuja kommentoi Kotuksen varhaisnykysuomen asiantuntija Petri Lauerma.
Kuntalehdessä julkaistussa Oulun kaupungin verkkosivu-uudistusta käsittelevässä artikkelissa ääneen pääsi hyvän virkakielen asiantuntija Henna Kara, joka kommentoi toimittaja Kirsti Riipiselle iloitsevansa siitä, että julkishallintoon on perustettu uusia kielenhuoltajan virkoja. Kara muistuttaa lukijoille tekstityön vaativan sekä osaamista että aikaa.
Perhe-elämään keskittyvän Kaksplus-lehden lukijat pääsivät puolestaan lukemaan iltatähti-sanan merkityksistä. Kielitoimiston sanakirjan toimittaja Ilona Paajasen mukaan iltatähti on omakielinen sana, eikä sitä siis esiinny muissa kuin suomen kielessä. Paajanen myös arvioi, että sanan leikkisä merkitys – ’lapsi, joka syntyy perheeseen vuosia muita sisaruksiaan myöhemmin ja jää useimmiten perheen kuopukseksi’ – on ajan saatossa yleiskielistynyt sopivien synonyymien puutteen vuoksi.
Kotuksen kielenhuoltajia ja kouluttajia Henri Satokangasta ja Annastiina Viertiötä haastateltiin Helsingin Sanomiin tyhjästä työelämäpuheesta eli jargonista. Ihmisiä usein ärsyttävä jargon on kielen ilmiö, jota ilmenee erityisesti työpaikoilla ja jolla on todettu olevan yhteyksiä esimerkiksi vieraannuttamisen ja pätemisen kokemuksiin. Satokangas kertoo toimittaja Helmi Muhosen kirjoituksessa muun muassa sanoista, joista Kotuksen kielineuvonta saa palautetta.
Helsingin Sanomien Lasten tiedekysymyksiä -palstalla käsiteltiin pistorasia-sanaa. Kielitoimiston sanakirjan toimittaja Leena Joki vastasi 3-vuotiaan Lassin kysymykseen: Miksi pistorasian nimi on pistorasia?
Joki kertoo vastauksessaan pistorasian muistuttavan saksan steckdose-sanaa ja muistuttaa siitä, että vaikka yleisesti rasioista puhuttaessa tarkoitetaan pieniä asioita sisältävää laatikkoa, on tekniikan sanastossa sen merkitys usein eräänlainen suojakotelo. Pistorasia on siis suojakotelo, johon töpselin kärjet pistetään.
Kieliasiat puhuttavat alkuperäiskansojen ja oppimistulosten yhteydessä
Kieliin ja muuhun oppimiseen liittyen julkaistiin Kotuksen johtajan Leena Nissilän ja Tarton yliopiston viro vieraana kielenä -professorin Birute Klaas-Langin artikkeli, jossa vertaillaan Suomen ja Viron PISA-tuloksia samalla tuloksissa tapahtunutta muutosta ja niiden seurauksia pohtien.
Nissilä ja Klaas-Lang löytävät tuloksista sekä yhtäläisyyksiä että eroavaisuuksia niiden laskevasta trendistä huolimatta.
Iso-Britannialaisessa The Guardian -lehdessä julkaistussa artikkelissa käsiteltiin Pohjoismaiden hallitusten ajamia leikkauksia Saamelaiskäräjien budjetteihin. Kirjoituksessa käsitellään Ruotsin ja Suomen Saamelaiskäräjien rahoitukseen kohdistuvien leikkausten vaikutusta tehtävään kielityöhön. Saamen kielet on todettu esimerkiksi Unescon toimesta uhanalaisiksi. Saamelaiskäräjien edustaja Mika Saijets vertaa leikkauksia vuosikymmenten takaisiin ruotsalaistamis- ja suomalaistamispolitiikkoihin, joilla saamen kielten käyttäjät pakotettiin puhumaan maiden kansalliskielillä oman kielensä sijasta.
The Guardianin pohjoismaiden kirjeenvaihtajan Miranda Bryantin haastattelema Kotuksen vähemmistökielten asiantuntija Lotta Jalava toteaa artikkelissa saamen kielten elinvoimaisuuden säilymisen vaativan työtä ja kieliasioiden ammattilaisten, kuten kääntäjien mahdollisuuksia harjoittaa ammattejaan. Tällaista työtä Jalava kuvaa vähemmistökielten kohdalla kielenkäyttäjien pienemmän määrän vuoksi erityisen tärkeäksi.
Innes-Stubb vastasi kielikysymyksiimme
Kotuksen 10 kysymystä kielestä -haastattelut täyttivät 15. lokakuuta 10 vuotta. Vuosien varrella lukuisat kieli-ihmiset ovat vastanneet kysymyksiin muun muassa siitä, mikä on kielessä kauneinta ja kauheinta. 10-vuotisjuhlahaastatteluun vastasi tasavallan presidentin puoliso Suzanne Innes-Stubb.
Iltalehden toimittaja Hannamari Ahonen tiivistää haastattelun kirjoituksessaan nostaen esille muun muassa sen, kuinka Innes-Stubbin mielestä suomessa käytetään kiinnostavan paljon passiivimuotoa englantiin verrattuna ja kuinka presidentin perheessä käytetään kolmea, joskus neljääkin kieltä.
Verkkomedia Amusa kertoo Innes-Stubbin haastattelun ohella myös 10 kysymystä kielestä -haastattelujen juhlavuodesta: ”Käsityksiään kieliasioista ovat vuosien saatossa kertoneet monet kielenrakastajat, muun muassa Tarja Halonen, Jenni Haukio, Juha Hurme, Markus Kajo ja Cristal Snow. Kysymykset vaihtelevat vakavista keveämpiin.” Myös Amusassa esitetään useita lainauksia Innes-Stubbin haastattelusta. Hän toteaa haastattelussa muun muassa englannin olevan läsnä kaikkialla ”mutta suomi on ainutlaatuinen Suomelle, ja ruotsi on tärkeä osa Suomen perintöä.”