Kotuksen uutiset 2023
Kotus: Kansalliskielten asema turvattava hallitusohjelmassa
Kotimaisten kielten keskus tukee tekeillä olevia selvityksiä.
Kotimaisten kielten keskus (Kotus) esittää, että tulevassa hallitusohjelmassa turvataan kansalliskielten eli suomen ja ruotsin asema. Kotus on hallitusohjelma-avauksissaan nostanut esiin, että Kansalliskielistrategian (2021) ja Kielipoliittisen ohjelman (2022) toimeenpanoa tulee jatkaa. Tarvittaviin toimenpiteisiin on osoitettava riittävästi resursseja.
Kotus esittää myös, että tulevalla hallituskaudella edistetään eri kielten asemaa lainsäädännössä. Kansalliskielten asema on määritelty perustuslaissa, mutta saamen kielten, romanikielen, karjalan kielen ja viittomakielten asemaa tulee vahvistaa pikaisesti. Myös selkokielen asema tulee turvata lainsäädännöllä.
Kansalliskieltä voitava käyttää
Kotimaisten kielten keskuksen johtaja Leena Nissilä kirjoittaa uudessa blogissaan kansalliskieliin liittyvistä kysymyksistä. Nissilän mukaan suomella ja ruotsilla on jatkossakin oltava turvattu asema esimerkiksi koulutuksen, median, palveluiden ja hallinnon kielinä. Myös kaikissa muissa yhteiskunnan ydintoiminnoissa mahdollisuus kansalliskielten käyttöön on taattava jatkossakin.
Huoli kansalliskielten käyttöalan kaventumisesta on viime aikoina tuotu julki monissa yhteyksissä. Huolen taustalla on erityisesti englannin käytön laajentuminen. Asia on tärkeä, eikä huoli ole Nissilän mukaan turha. Käyttöalan kaventuminen voi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että kieltä käytetään joillakin elämänalueilla entistä vähemmän eikä sillä ilmaisuvoiman heiketessä enää pystytä kertomaan kaikkea tarvittavaa.
Nissilä tähdentää, että tulevaisuudessa entistä tärkeämpiä ovat rinnakkaiskielisyys ja erilaiset monikieliset ratkaisut. Monikielisyyttä ja sen mahdollisuuksia ei ole vielä riittävästi tunnistettu eikä rinnakkaiskielisyyden pelisäännöistä ja eri kielten työnjaosta sovittu riittävästi.
Selvityksistä saadaan lisätietoa
Kansalliskielten asemaa pohditaan meneillään olevissa selvityksissä. Oikeusministeriö nimitti marraskuussa Tiina Onikki-Rantajääskön suomen kielen selvityshenkilöksi. Tiede- ja kulttuuriministerin nimeämä selvityshenkilö Janne Saarikivi tuottaa jo maaliskuuhun mennessä selvityksen suomen ja ruotsin asemasta korkeakoulu- ja tiedeyhteisössä. Lisäksi Itä-Suomen yliopistossa on käynnissä Englanti Suomen kansalliskielten rinnalla -hanke.
Kotimaisten kielten keskus tukee selvityksiä. Selvitykset antavat lisätietoa myös siitä, miten Kotuksen hallitusohjelma-avauksia on mahdollista konkreettisesti edistää.