Kotuksen uutiset 2022
Marjoja, lainasanoja ja katse tulevaisuuteen
Kieliaiheisia kirjoituksia mediassa.
Kieltä, kieltä kaikkialla! Mediassa on lopputalvesta käsitelty muun muassa englannista peräisin olevia lainasanoja, Vantaa-nimen taivutusta ja marjojen nimityksiä.
Kielitietoisuuden lähettiläitä
Kotimaisten kielten keskuksen johtaja Leena Nissilä kertoo Suomenopettajat-lehden haastattelussa urapolustaan ja työstään Kotimaisten kielten keskuksen johtajana. ”Olen iloinen siitä, että olen saanut tehdä monenlaisia suomen kieltä, koulutusta ja suomalaista yhteiskuntaa hyödyntäviä asioita uran varrella. Monet näistä asioista yhdistyvät nyt tässä Kotuksen johtajan tehtävässä”, Nissilä kertoo.
Nissilä lähtee mielellään toimeenpanemaan Kotuksen vuonna 2021 valmistunutta strategiaa. ”[Strategiassa] on tunnistettu toimintaympäristön muutokseen ja tulevaisuuden näkymiin liittyviä asioita, kuten globalisaatio ja kansainvälistyminen. – – Strategiassa on lisäksi otettu huomioon yhteiskunnan tekstivaltaistuminen, tekstien määrän lisääntyminen hallinnossa ja miten kieli on kaikille saavutettavaa, jotta voidaan puhua kielellisestä esteettömyydestä.”
Suomenopettajien rooli on Nissilän mukaan muuttunut kielitietoisuuden lähettilään suuntaan. Valmistavan opetuksen ja kotoutumiskoulutuksen opettajat ja ohjaajat sekä kaikki S2-opettajat ovat myös tärkeitä roolimalleja: ”[Opettajan rooliin] liittyy tietynlainen vastuu siitä, millaista kuvaa yhteiskunnasta ja Suomesta välittää. – – Kun pääsee hyödyntämään oppimishaluisen maaperän ja osaa tehdä sen oikealla tavalla, se on huikea mahdollisuus tehdä sitä ei vain leipätyönä vaan myös yhteiskunnallisena palveluksena.”
Satu Rakkolainen-Sossa: Leena Nissilä suomen kielen näköalapaikoilla (Suomenopettajat, 1/2022)
Kieli on big money
Perinteikkääseen hollannin kielen Dikke Van Dale -sanakirjaan on lisätty 979 suoraan englannin kielestä lainattua sanaa. Niiden joukossa ovat muun muassa big tech, bodyshaming ja climate. Alankomaissa englantia ei Suomen Kuvalehden mukaan muutenkaan nähdä uhkana vaan kilpailukeinona. Valuuko iso raha englannin kielen perässä, ja miten Suomessa?
Kielitoimiston sanakirjan päätoimittaja Tarja Riitta Heinosen mielestä asia ei ole yksioikoinen: ”Tuskinpa onnistuisimme houkuttelemaan kansainvälisiä pää- tai edes sivukonttoreita Suomeen, vaikka tyystin heittäytyisimme englannin puhujiksi.” Englannin kielen vaikutus näkyy toki suomen kielessä, mutta sanakirjaan päätyy vain pieni osa siitä, mikä kuplii somessa ja mediassa.
Kielitoimiston sanakirjan uusissa hakusanoissa on sellaisenaan englannista suomeen lainattuja sanoja (esimerkiksi outlet), mukautettuja sanoja (kolonisaatio) sekä käännöslainoja (screen readerista käännetty ruudunlukija). Englannin lisäksi sanakirjaan on viime vuosina otettu myös muun muassa japanista (anime, miso), italiasta (gelato) sekä ranskasta (clafoutis) peräisin olevia lainasanoja.
Drooni vai robottilennokki? Lainasanoista kirjoitetaan myös Taloustaito-lehdessä. Jutussa käsitellään lisäksi muun muassa lyhenteitä sekä Kotimaisten kielten keskuksen vuoden 2021 sanapoimintoja – lehden toimitusta on kiinnostanut esimerkiksi fursuittaus ja multipasking. Juttua varten on haastateltu Kotimaisten kielten keskuksen erityisasiantuntija Henna Leskelää, jonka kynästä on myös jutun lopussa oleva lyhyt testi.
Vantaassa Vantaan tapaan
Tervetuloa Vantaaseen! Tällainen taivutus oli tapetilla viisikymmentä vuotta sitten, kun Helsingin maakunnasta tuli Vantaan kauppala. Silloisen kielitoimiston johtaja, professori Matti Sadeniemi suositteli Helsingin Sanomissa sisäpaikallissijoja Vantaassa, Vantaasta ja Vantaaseen. Tämä ei sopinut yhteen vantaalaisten kielikorvan kanssa, ja yön yli nukuttuaan professori olikin muuttanut kantaansa: paikkakunnan käytäntöhän yleensä ratkaisee nimen taivuksen.
Kotimaisten kielten keskuksen erityisasiantuntija Petra Saarniston mukaan nimeä Vantaa – Vanda oli vanhastaan kätetty nykyisestä Vantaankosken alueesta, ja nimeä oli taivutettu ulkopaikallissijoissa. Taivutuksesta oli tuskin keskusteltu Vantaalla ennen Sadeniemen kirjoitusta.
Elävät tunteet, pysyvät paikannimet
Ukrainan sodan tiimoilta on nostettu esiin toive muuttaa Tehtaankadun nimi esimerkiksi Zelenskyinkaduksi. Kotimaisten kielten keskuksen suositusten mukaan paikannimiä ei kuitenkaan tulisi muuttaa poliittisin perustein. Suunniteltujen paikannimien tulisi olla asiallisia, neutraaleja ja mahdollisimman pysyviä.
”Mitä useammin nimi muuttuu, sen helpommin tulee ongelmia paikan löytymisessä. Pahimmassa tapauksessa ongelmat voivat tulla hälytystilanteissa”, Kotimaisten kielten keskuksen nimistönhuollon vastuuhenkilö Ulla Onkamo perustelee STT:n jutussa.
Mars marjaan
Marjoilla on murteissa runsaasti erilaisia nimityksiä. Esimerkiksi suomuurain tunnetaan myös nimillä hilla, lakka, lintti, valokki ja nevamarja. Suomen murteiden sanakirjan toimittaja Anna Ryödi kirjoittaa Katternö Digital -lehdessä marjoista ja marjastamisesta. Minä oom marijastanun niim palijo ettei kukaan enempää, kehuu himankalainen marjanpoimija.
Ilta-Sanomiin on poimittu herkullisia etymologioita Kotimaisten kielten keskuksen Kysymyksiä ja vastauksia sanojen alkuperästä -palstalta. Lehteä on kiinnostanut muun muassa appelsiinin, hauiksen ja tulppaanin alkuperä. Appelsiini merkitsee alun perin ’Kiinan omenaa’, hauiksen takana on hauki ja tulppaanin kukinto on muistuttanut turbaanista (turkiksi tülbent).
- Eveliina Linkoheimo: Listasimme 13 suomen kielen sanaa, joiden alkuperää et ehkä tiennyt (Ilta-Sanomat, 18.2.2022)
- Kysymyksiä ja vastauksia sanojen alkuperästä
