Viikon vinkit 2018
Lumi sanoissamme
Höhhölunta, höytelöä, rullia ja raivoa.
Suomen kielen lumeen liittyvä sanasto on rikasta varsinkin murteiden osalta.
Lunta voi haituilla tai hidellä, on höhhölunta, on höytelöä. Mutta
mitä ovat lumirulla ja lumiraivo? Lumi-sanat eivät ole pelkästään mennyttä aikaa.
Lunta voi esimerkiksi
haituilla (Urjala, Kangasala)
hidellä (Nurmo, Ilmajoki, Kurikka)
hiukkoa (esim. Nurmo, Kurikka, Jalasjärvi)
hiukoa (esim. Isojoki, Parkano, Hämeenkyrö)
höytyillä (esim. Orivesi, Hollola, Artjärvi, Kymi, Sysmä)
kaunehtia (esim. Haapavesi, Vihanti)
kiituilla (esim. Kuorevesi, Koskenpää, Kangasniemi, Sysmä, Jämsä, Luhanka, Petäjävesi, Karunki)
kyvehtiä (Kitee)
tuijailla (Anttola, Puumala, Juva, Virtasalmi; myös joissakin kannakselaismurteissa)
Jokin samanlainen selitys on sillä, että lumen nimityksiä on murteissa hyvin runsaasti. Seuraava kevyen pakkaslumen nimitysten luettelo on koottu Suomen murteiden sanakirjan jo ilmestyneistä osista ja Suomen murteiden sana-arkiston kokoelmista:
auhtalumi – auhtolumi – hauhtalumi – hauhtolumi – haverinsiite – huotarinsiide – huotarinterva – härmä – höhhölumi - höhkälumi – höhölumi – hömylumi – höntylumi – höppölumi – höppöslumi – hösselölumi – hössölumi – hösylumi – hösölumi – hötelölumi – hötterölumi – höttilumi – höttyrälumi – höttölumi – höttöslumi – hötylumi – hötölumi – höyhkälumi – höyhtyvälumi – höyhtälumi – höyhtölumi – höyrylumi – höyrälumi – höytelö – höyttyrälumi – höytylumi – höytyvälumi – höytäkkä – höytälumi – höytölumi – –.
Lumisanat eivät kuitenkaan ole vain mennyttä aikaa. Uusimman niistä meille esitteli joulun [2010] alla ulkoministeri Alexander Stubb: snowhow eli lumiosaaminen. Tervetuloa Keski-Euroopasta oppimaan, kuinka meillä lunta siirrellään!
Yksi kevättalvelle tyypillinen ilmiö ovat pelloille, jäälle ja muille aukeille syntyvät lumirullat. Nuo pyöreitä heinäpaaleja muistuttavat sylinterimäiset muodostumat tunnetaan myös lumikehrinä ja lumikääryleinä.
Tykky tarkoittaa puun oksille ja latvukseen kasaantuvaa raskasta lumikerrostumaa. Sana kuuluu vanhastaan muutamiin murteisiimme. Näitä murteita tuntemattomat ovat kuitenkin yhdistäneet sen nykyajan sanaan tykkilumi, joka tarkoittaa lumitykillä tehtyä tekolunta.
Ennen kuin lukijat älähtävät, lisään että katoavaa on muutakin: supisuomalaiset ilmaisut, joille ei löydy vastinetta/sysäystä vieraissa kielissä (ennen muuta englannissa). Annan itselleni aina suomipisteen kun onnistun sijoittamaan käännökseen sellaisia verbejä kuin viihtyä, joutua, jaksaa tai viitsiä. Nämä ovat yleismaailmallisia käsitteitä, jotka vain ilmaistaan eri kielissä eri tavoin. Hankalampaa, ellei mahdotonta, on tunkea käännökseen suomen rikasta lumisanastoa: nuoska, suoja, hanki, räntä, loska, tuisku tai pyry, kun itse käsitteille ei ole britin päässä sijaa.
Talvi on synnyttänyt
omat vastineensa kesän superhelteelle
ja seksihelteelle: nyt puhistaan lumisodasta ja lumiraivosta. [– –]
Lumisodalle on kehittynyt jälleen uusi merkitys, kun naapurin lumitöistä tai oikeastaan niiden
tekemättä jättämisestä valitetaan poliisille. Lumiriidoista tehdään rikosilmoituksia
ja soitetaan jopa hätäkeskukseen.
Sananparsia lumesta
Ensi lumi, ensi lempi. Kumpi puhtoisempi? (Hausjärvi)
Kun kuikka kuikahtaa, nin lumi luikahtaa. (Hausjärvi)
Uus lumi oo vanha surm, sanos ämm ko tuamanpäävän pyryt. (Kalanti)
Halla hanahen siiven alla, lumi jouhtenen jälessä. (Kiuruvesi)
Hupenoo ku kevväene lum. (Laukaa)
Lumi suli ja suvi tuli sano mortti-Maija. Niin tuli, sano kortti-Kaija. (Loimaa)
Ensilumiuutisia ja uutisia ensi lumesta
Syksyllä saattaa tulla vastaan ensilumiuutisten lisäksi uutisia ensi lumesta. Kielitoimiston sanakirjan merkintä ←→ tarkoittaa sitä, että kyseinen yhdyssana voidaan kirjoittaa myös erilleen (sanaliitoksi).
- Kielitoimiston sanakirja: ensilumi
- Yhdyssana vai ei: ensirakkaus vai ensi rakkaus? (Kielitoimiston ohjepankki)
Vinkin ensimmäinen versio Miten lumi sataa? on julkaistu Kotuksen verkkosivuilla 22.1.2018. Vinkkiin on lisätty tieto ensilumi-sanasta 7.10.2019.
Tekstin päivitykset: Hanna Hämäläinen ja Vesa Heikkinen