Omenasta on moneksi

Syksyn hedelmä.

Puuomena, maaomena, mesiomena. Kultainen omena. Tammen omena. Rakkauden omena. Kotuksen verkkosivuilla ja Kielikello-lehdessä on paljon omena-aiheisia kielijuttuja. Usein on myös kysytty omenan taivutuksesta: miten sanaa pitäisi oikeaoppisesti taivuttaa? Tähänkin löytää vastauksen verkkopalveluistamme.

omena omenapuun pyöreä valkeamaltoinen siemenkodallinen hedelmä. Makea, hapan omena. Jauhoinen omena. Omenan malto, kara, siemenkota. Kilo omenia t. omenoita. Posket kuin punaiset omenat. Ruok. Paistetut omenat. Uuniomenat. Kuv. Ei omena kauas puusta putoa lapsi tulee vanhempiinsa.

Omena (Kielitoimiston sanakirja)

Hedelmän nimenä omena on tuttu koko maassa, mutta Kymenlaaksossa ja kaakkoismurteiden alueella omena tarkoitti vanhastaan myös perunaa. Kun haluttiin tehdä ero hedelmän ja juurikasvin välillä, puhuttiin puuomenasta ja maaomenasta. Puussa kasvavaa voitiin kutsua myös mesiomenaksi.

Kirsti Aapala: Omenasta on moneksi (Kielikello, 3/2004)

Tomaattiin mielistyneet italialaiset antoivat kasville nimeksi pomodoro, sananmukaisesti ’kultainen omena’. Tätä perua on myös venäjän kielen tomaatti pomidor. Nimityksen on arveltu juontuneen siitä, että ensimmäiset maahan tuodut tomaatit lienevät olleet keltaisia. Ranskalaiset tulkitsivat nimityksen omalla tavallaan ja alkoivat kutsua vihannesta nimellä pomme d´amour (= rakkauden omena).

Kirsti Aapala: Lemmenomena (Kieli-ikkuna, 19.10.2004)

Vieläpä tammenterhojakin on nimitetty omenoiksi tai tammen omenoiksi. Vuoden 1766 almanakassa neuvotaan: ”Tammen omenat menestywät parhain pehmiäsä ja hywin sonnitetusa Sawi maasa; johonga ne istutetan nijn, että korteli jää kummangin omenan wälillä, ja poicki sormen corkeus mulda cummangin ylitzen.”

Maria Lehtonen: Sanasatoa omenoista, perunoista ja päärynöistä (Kotus-blogi, 24.9.2015)

Omenia ja omenoita

Sana omena on poikkeuksellinen. Sillä on yleiskielessäkin enemmän taivutusvaihtoehtoja kuin [Kielitoimiston ohjepankissa] edellä mainituilla samankaltaisilla sanoilla:

omenoita ~ omenia ~ omenoja
omenien ~ omenoiden ~ omenoitten ~ omenojen (~ omenain)

Ohje taivutustyypeistä (Kielitoimiston ohjepankki)

Jotkut pitävät päärynöiden, päärynöitten tai päärynäin makeudesta, toisia miellyttävät omenien, omenoiden, omenoitten tai omenojen erilaiset maut. Toisille omenain aromit ovat herrain herkkuja. Tiettyä genetiivityyppiä käyttämällä voidaan näin ilmaista lisävivahteita, esimerkiksi ironiaa.

Emilia Laurila: Omenain aromeista oluhien kierteeseen (Kieli-ikkuna, 2.9.2007)

Ota opiksi!

Ei omena kauvas puusta puttoo jos se eremmäs kiarahtaa nin takasin se liarahtaa. (Tyrvää)

Omena ei putoo kauvas puusta, eikä viisas puhe tule tyhmän suusta.
(Pälkäne)

Ei anneta ouvoll' omenua. = Tytärtä ei anneta tuntemattomalle kosijalle.(Kurkijoki)

Tuonki päähän sais uuvet sahajauhot laittaa, ko ei huomaa ottaa omenaa siittä puusta, josa seul lähinnä. (Nivala)

Ei omenain varas puuta pelkää vaan puunvartijaa. (Hausjärvi)

Kotuksen sananparsikokoelma

Toimitus: Hanna Hämäläinen

Palaa otsikoihin