Kotus-vinkit
Kielellisen tasa-arvon puolesta
Rasismia vastaan: #OlenAntirasisti.
Kotimaisten kielten keskus pyrkii luomaan edellytyksiä kielelliselle tasa-arvolle Suomessa. Tämä pyrkimys on kirjattu muun muassa Kotuksen strategiaan.
Oikeusministeriön ja yhdenvertaisuusvaltuutetun syyskuussa 2021 käynnistämä rasisminvastainen kampanja tukee tasavertaisuus- ja tasa-arvoisuuspyrkimyksiä. Kampanjan tavoitteena on rohkaista ihmisiä toimimaan antirasistisesti omassa
arjessaan ja kannustaa pohtimaan laajasti rasismin vaikutuksia yhteiskunnassa. Kampanjan aihetunniste sosiaalisessa mediassa on #OlenAntirasisti.
- Kotimaisten kielten keskuksen strategia 2021–2026
- Olen Antirasisti -kampanja haastaa rakentamaan rasismista vapaata Suomea (tiedote, 13.9.2021, oikeusministeriö)
Älä oleta, käytä äidinkieltäsi!
Asenteemme näkyvät monesti oletuksissamme ja olettamukset kielenkäytössämme. Kielen asiantuntijat ovat muistuttaneet eri yhteyksissä siitä, että meidän ei pitäisi olettaa mitään kenenkään äidinkielestä tai kielitaidosta esimerkiksi sen perusteella, miltä ihminen näyttää. Millaisia olettamuksiamme paljastamme, kun aloitamme keskustelun mielestämme ”vieraalta” näyttävän tai kuulostavan kanssa englanniksi emmekä äidinkielellämme?
Käytä siis rohkeasti kotimaista! Omaa äidinkieltäsi!
Tähän kannustaa myös Kotuksen verkkosivuilla haastateltu kääntäjä Ian Mac Eochagáin. Haastattelussa oli kyse erityisesti suomesta: ”Käyttäkää suomea! Se on oikeasti kieli joka lähtöön. Älkääkä unohtako puhua sitä myös maahanmuuttajien kanssa.”
Jokainen puhuja on kielelle mahdollisuus
Kielen juhlaa 75 -seminaarissa syksyllä 2020 puhunut kielentutkija Lari Kotilainen otti kantaa siihen, miten toimimme suomenoppijoiden kanssa. Oppijan kieltä arvioidaan usein käyttämällä mittapuuna äidinkielistä puhujaa tai kirjoittajaa.
”Onko tämä kohtuullista?” kyseli Kotilainen. Odotamme siis ”natiivipuhujan” tasoa, mutta käytännössä emme
kuitenkaan suo oppijalle edes puheharjoitusta vaan vaihdamme oitis englantiin
kuullessamme vieraan aksentin. Kotilaisen mukaan pitäisi ajatella, että jokainen puhuja on kielelle mahdollisuus.
Suomea vieraana kielenä opiskelevien ajatuksia suomen kielen ja kulttuurin opiskelusta on luettavissa Kotus-blogista. Rakkaudesta suomeen -blogeja julkaistiin vuonna 2020 ja Vieraana suomessa -blogeja vuonna 2019.
Rasismi on raskas sana
Kielen asiantuntijat ovat ottaneet kantaa myös rasismiin ja keskustelukulttuuriin. Tässä katkelmia kahdesta mielipidekirjoituksesta ja yhdestä aihetta sivuavasta haastattelusta:
Rasismista pitää puhua ja sitä vastaan pitää kamppailla kaikin mahdollisin keinoin. Asian tärkeydestä johtuen onkin erityisen tärkeää pohtia hedelmällisen keskustelun edellytyksiä. Mitä asennemittauksilla ajatellaan saavutettavan? Missä määrin ne edesauttavat väestön jakamista kahteen vihollisleiriin, rasisteihin ja ei-rasisteihin?
Rasismi on raskas sana. Sitä pitää käyttää ja siitä pitää puhua harkiten, jotta asia, mihin sillä viitataan, ei menettäisi yhteiskunnallisessa keskustelussa merkitystään.
Poliittisessa keskustelussa hoetaan usein, että rasismi johtuu ihmisille ominaisesta vierauden pelosta. Että ihmispololla olisi rasismigeeni. Tämä on pötypuhetta!
Kielentutkimuksen näkökulmasta on pikemminkin niin, että pelkoon vetoaminen ikään kuin oikeuttaa ja jopa luo rasismia. Lopetetaan siis pelkääminen – ja pelkopuhe!
Kieli-ilmastossa myös raikkaita tuulia
Kielellinen ilmasto on muuttunut, osin hyvään, osin huonoon suuntaan. Koko Euroopassa, ei vain Suomessa. Kun on erilaisia ilmaisukanavia käytössä, niillä voi tehdä paljon hyvää ja tuoda esille kielimaailman rikkautta, mutta valitettavasti niillä myös vahvistetaan toisenkielisiin kohdistuvia ennakkoluuloja ja ruokitaan kielellistä rasismia. Nykyisin voi näköjään kirjoittaa ja puhua toisista ihmisistä mitä tahansa, ja sellaisessa ilmastossa on kaikkien vaikea hengittää.
Silti nykyisessä ilmastossa on myös lämpimän raikkaita tuulia. Kun ympärillä puhutaan monia äidinkieliä, tilanne on luonnollisempi kuin koskaan. Eiväthän lapset ajattele, että toisenkielinen leikkitoveri on outo, vaan haluavat uteliaasti tutustua häneen. Tästä asenteesta aikuisilla on paljon opittavaa.