Vesa Heikkinen on suomen kielen dosentti ja erityisasiantuntija Kotimaisten kielten keskuksessa sekä www.kotus.fi-sivuston päätoimittaja.
Päntän äijä somettaa
Yksiöinen jää vetää puoleensa. Tuolla ritisevällä ja ratisevalla riitteellä liikkuminen on varsinaista vetten päällä kävelemistä. Mikä ajaa ihmistä tällaisiin päättömiin tekoihin?
Pentti Haanpään kuuluisaa novellia Päntän äijän vajoaminen on yritetty ymmärtää monella tavalla. Onko kyse addiktiosta: novellin päähenkilön on siis aivan pakko päästä koettamaan jään kantavuutta joka jumalan syksy? Vai tavoitteleeko novellin päähenkilö jotain muutosta elämäänsä, kaipaako hän kenties huomiota ja julkisuutta? Ehkäpä Päntän äijä onkin kaikkivoipaisuuteensa ja jopa yliluonnollisuuteensa uskova narsisti, jonka on aika ajoin pakko päästä framille, vaikka sitten henkensä kaupalla – ainakin kerran syksyssä ja väliin keväälläkin? Toisaalta, mitä jos sankarimme onkin uuden ajan luova ihminen, nero, joka pyrkii ajattelemaan asioita toisella tavalla kuin tavan tallaajat? Aktivisti, joka halveksii totunnaisuutta ja sitovia sääntöjä? Poikkeusyksilö, maailman muuttaja, messias? Vai sittenkin sairas inehmo, joka kerta toisensa jälkeen yrittää hukuttaa itsensä?
Päntän äijä elää agraariyhteisössä, jossa toimivin – ja ainoa – sosiaalinen media on ihmisten kahden- tai monenkeskinen rupattelu, taivastelu ja aanailu. Tämä perinteinen kielenkäytön laji on aina vaan voimissaan, ehkä nykyään jopa vahvempana kuin koskaan ennen. Ainakin entistä monimuotoisempana netin blogeineen, keskustelupalstoineen, Twittereineen ja Naamakirjoineen.
Olen yhyttänyt sosiaalisessa mediassa monia päntänäijiä, miehiä ja naisia. Somessa pakastaa aina, ja yksiöistä jäätä on päntiönään tarjolla. Houkutuksia, joihin tarttua. Sankaritekoja, joita tehdä. Alituisia itsemurhia, vajoamisia, joista selviää hengissä.
Monelle somettajalle vajoaminen mahdollisimman alas merkitsee nousemista jalustalle. Rimanalitukset ja ylilyönnit ovat vain väliaikaisia vastoinkäymisiä, joista ei joudu tilille. Jotka vain hivelevät sisintä, mitä puolta siitä milloinkin.
Sosiaalinen media on riite, joka addiktoi meitä taivastelijoita. Siksi tämäkin blogimerkintä. #sori
Jukka Sahlbergin artikkeli Hiidenkivi-lehdessä 2/2012: Miksi Päntän äijä vajosi?
Palaa otsikoihin | 0 puheenvuoroa