Vesa Heikkinen. Kuva: Sonja Holopainen.
Vesa Heikkinen on suomen kielen dosentti ja erityisasiantuntija Kotimaisten kielten keskuksessa sekä www.kotus.fi-sivuston päätoimittaja.
23.3.2017 12.35
Suvakki
Tyyli ja arvo.
Suvakki-sanasta käydään kiivasta keskustelua. Keskeinen kysymys on, voiko suvakkia käyttää neutraalisti.
Hyvin vaikeaa, ellei mahdotonta, se tällä hetkellä on. Laineet lyövät, tyrskyää.
Kielitoimiston sanakirjassa sanalle on määritelty kaksi tyylilajia: arkikielessä/arkikielinen ja halventava/halventavasti. Sanakirjassa kerrotaan, että sanaa käytetään ihmisestä, joka suhtautuu eri kulttuureihin, uskontoihin ja etnisiin ryhmiin (liian) suvaitsevaisesti.
Tämän perusteella sanan käyttämisessä kannattaa noudattaa erityistä varovaisuutta. Harkintaa: miksi minun nyt on pakko käyttää juuri tätä sanaa? Selvästikin on niin, että suvakki on monien mielestä hyvin loukkaava, haukkumasana. Usein, enimmäkseenkin, sitä käytetään leimakirveen tavoin, mollaamis- ja satuttamistarkoituksessa. Tavallinen ympäristö on netin keskustelupalsta, jossa vastakkainasettelevat ja rasistiset viestit ovat arkipäivää ja viha muutenkin rehottaa.
Toisaalta sanojen merkitykset, tyyleistä puhumattakaan, eivät ole kiveen hakattuja. Sanoista, sisällöistä ja sävyistä käydään kamppailuja. Olen nähnyt sosiaalisessa mediassa tilanteita, joissa suvakeiksi haukutut ovat itse alkaneet käyttää sanaa, pyrkineet ottamaan sen haltuun ja määrittelemään sanan tyylilajin ja arvon uudestaan. Esimerkiksi tähän tapaan: Olen suvakki ja ylpeä siitä! Kukaan ei voi olla liian suvakki, liian suvaitsevainen!
Selvää on, että sanan käyttö on ainakin sosiaalisessa mediassa yleistynyt. Vuonna 2015 suvakki-ilmauksia käytettiin somessa noin 73 000 viestissä. Vuonna 2016 vastaava luku oli noin 139 000. Käyttö on huomattavasti yleistynyt esimerkiksi Twitterissä (2015: n. 4 200 viestiä; 2016: n. 12 400 viestiä). Laskelmat on saatu Futusomen Tutkija-työkalulla (haku suvak*).
Suvakki-sana otettiin Kotuksessa vuoden 2016 sanapoimintoihin. Toisin kuin jotkut keskustelijoista ovat nyt antaneet ymmärtää, kyse ei ole Kotuksen virallisesta kannanotosta. Sen sijaan kyse on tästä: ”Sanatietokantaa käytetään Kielitoimiston sanakirjan, kielenhuollon ja muun tutkimuksen tarpeisiin. Sanat ovat kiinnostavia myös yleisestä näkökulmasta: kertovathan ne vuoden tapahtumista ja ilmiöistä niin koti-Suomessa kuin maailmallakin.”
Itse en suvakkia viljele. Jos viljelen, kyse on sen merkitysten ja arvon pohdinnasta. Tästä näin.
Sanapoimintoja vuodelta 2016
Futusomen verkkosivut
Vesa Heikkinen: Kansan julistus (Kotus-blogi 31.1.2017)
Vesa Heikkinen: Rasistinen kielenkäyttö (Kotus-blogi 14.1.2013)
Kersti Juva: Saako sanoa "neekeri" (Kotus-blogi 6.8.2014)
Olli Löytty: Vihapuhe ja poliittisesti korrekti kieli (Kotus-blogi 28.9.2011)
Palaa otsikoihin | 1 puheenvuoro
Itse päädyn silloin tällöin väittelemään aihepiiriin liittyvistä asioista. Pyrin kuitenkin silloin välttämään ”suvakin” (ja muidenkin potentiaalisesti provosoivien sanojen) käyttöä, koska toivon yleensä keskustelun pysyvän asiallisena ja rauhallisena. Arvottavien sanojen käyttö yleensä ohjaa keskustelijat kaivautumaan poteroihinsa ja keskustelun latistumaan solvauksien vaihdoksi. Maksimissaan käytän sanaa jossain satiirisessa mielessä ja pyrin tasapainottamaan sen ”rajakki”-ilmauksella, että ainakin kaikille tulisi tasapuolisen paha mieli :)