Vesa Heikkinen. Kuva: Sonja Holopainen.
Vesa Heikkinen on suomen kielen dosentti ja erityisasiantuntija Kotimaisten kielten keskuksessa sekä www.kotus.fi-sivuston päätoimittaja.
19.5.2016 9.35
Nyhtöongelmia
Eikö perussuomalainen sana ole tarpeeksi myyvä?
Kotimaisten kielten keskus valitsi joulukuussa 2013 kuukauden sanaksi nyhtöpossun. Sana on nyt Kielitoimiston sanakirjassakin:
nyhtöpossu ruok. porsaan kaslerista t. lavasta suolaliemessä liottamalla ja uunissa pitkään kypsyttämällä valmistettava liharuoka.
Tässä nykykieltä kuvaavassa sanakirjassa on myös verbi nyhtää:
1. irrottaa kiskomalla, vetelemällä, nyppiä, kitkeä. Nyhtää rikkaruohoja. Harsinlangat nyhdetään pois. Hammaslääkäri nyhti viisaudenhampaan pois.
Kuv. Nyhtää totuus esiin jksta. Nyhtää jklta rahaa.
2. nykiä, kiskoa, tempoa. Nyhti hamettaan alemmaksi.
Nyt nyhtöä tulvii joka tuutista. On monenlaista nyhtölihaa, on nyhtöpullaa, on nyhtöperunaa, on nyhtötaloutta, on jo jopa nyhtöihmisiä.
”Mitä seuraavaksi nyhdetään?” kyseli äidinkielenopettaja Jaakko Sarmola Twitterissä jo tammikuussa (22.1.2016).
Eniten puhutaan toki nyhtökaurasta. Siitä kohistaan ja kirjoitetaan isoja otsikoita. Näin Talouselämä-lehti helmikuussa: ”Nyhtökaura keräsi miljoonan yksityissijoittajilta – Tuotanto käyntiin kevään aikana”.
Nyhtökaura tuntuu kiinnostavan ja käyvän kaupaksi. Alkuinnostuksen tasaannuttua on alettu keskustella myös siitä, kuinka myyvä sana nyhtökaura oikein on. Miten ihmeessä nyhtökaura-nimistä tuotetta pystytään markkinoimaan, varsinkaan ulkomaille?
Nyhtöepäilijät arvelevat, että nyhtöön liittyy kielteisiä mielikuvia: rikkaruohoja nyhdetään, joku nyhtää rahaa toiselta. Joidenkin mielessä sana yhdistyy nyhjäämiseen, turhanaikaiseen nyhertämiseen ja nysväämiseen. Onpa sanaa mainittu rumaksikin yineen ja öineen.
Nyhtö-sanat ovat tietenkin kelpo sanoja, perinteisiä suomalaisia ilmauksia. Niitä on käytetty jo vanhassa kirjasuomessa. Vanhan kirjasuomen sanakirjasta löytyvät muun muassa sana-artikkelit nyhtäminen, nyhtö ja nyhtöaika. ”Pellawan nyhtö-aica ei ole enämbätä muuttuwainen”, kirjoitetaan Almanakassa 1771.
Nyt tuntuu suorastaan siltä, että jotkut meistä häpeävät suomen kieltä. Jos nyhtökaura on nyhdettyä kauraa, eikö sitä voisi kutsua nyhtökauraksi?
Ehdotankin siis, että sanan suomalaisuus ja pitkä historia nähdään
mahdollisuuksina. Käännetään voitoksi. Mauttomia ja hajuttomia myyntisanoja mahtuu
kolmetoista tusinaan. Ei nyhtämällä nyhdetä niitä jostain lisää.
Kielitoimiston sanakirja verkossa
Vanhan kirjasuomen sanakirja verkossa
Kuukauden sanat 2013
Nyhtökaura keräsi miljoonan yksityissijoittajilta – Tuotanto käyntiin kevään aikana (Talouselämä 4.2.2016)
Palaa otsikoihin | 13 puheenvuoroa
Mitä nyhtö-sanan rumuuteen tulee, sanon siitä samoin kuin olen tavannut todeta nimestäni, jossa möllöttää kyljikkäin kaksi Ö-kirjainta seuralaisenaan karusti korahtava R-kirjain: ruma mutta oma. :)
Oikeasti nyhtö-sanassa ei ole minusta mitään vikaa, päinvastoin.
Uskon ja yrittäjän puolesta kuitenkin toivon, ettei tuolla nimellä lähdetä ulkomaiden markkinoita tavoittelemaan, siksi hankala sen ilmiasu on ainakin indoeurooppalaisten kielten puhujille. Saksassakin näköjään nyhtöpossu on Pulled Pork, joten ehkä se analogianimi Pulled Oats olisi sitten hyvin, tai sitten Vihreän ehdotuksen tavoin joku vielä paremmin markkinoille räätälöity nimi.
Nyhtökaura saattaa olla terveellistä, mutta tuollaisia seostuotteita on vanhastaan tehty elikoille väkirehuksi. Nyhtökaura taitaa kyllä maksaa vähintään sata kertaa enemmän.
On kyllä ymmärrettävää, että sitä sanotaan nyhtökauraksi eikä rehellisemmin esimerkiksi papumätöksi. "Kaura" alkaa olla eksoottinen nyt, kun kaurapuuro on aika lailla kadonnutta kansanperinnettä. Ennenhän kaura oli selvästi rehuvilja; eräässä vanhassa laissa sitä sanottiinkin hevoskauraksi. Mutta kun ennen niin kallis vehnä on nykyisin vallitseva ruokavilja, muissa viljalajeissa alkaa olla hohtoa. Ja kun puhutaan kaurasta eikä herneistä ja pavuista, ei niin tuli ihmisten mieleen, että tuollainen ruokahan pierettää aika lailla.
Markkinointi on siis avainasemassa, ja se on mielikuvien luomista. Tässä on onnistuttu, koska nyhtöpossu (siis suolattu ja pitkään paistettu sian liha) menee kuin kuumille kiville vaikka on kallista, ja nyhtökaurasta on tullut kova muotivillitys, johon hullaannutaan, ennen kuin sitä on edes maistettu tai nähtykään.
Muotisanoista kirjoittaminen tietysti hiukan tukee sellaista markkinointia. Tätä ei ehkä voi välttää, mutta joskus tulee mieleen, onko kielenhuollonkin juostava muotisanojen ja -ilmiöiden perässä ja tehtävä niitä tunnetummiksi.