Ei ihan perusadjektiiveja

Pääsin hiljan osallistumaan pohdintaan siitä, onko ilmaus perus adjektiivi. Eihän se ainakaan yleiskielessä ole, vaan sitä käytetään yhdyssanojen alkuosana, kuten sanoissa perusasia, peruskallio, peruskurssi ja peruskäyttäjä. Vanhassa kielessä se on esiintynyt myös itsenäisenä substantiivina pohjan tai perustuksen merkityksessä.

Koko totuus ei kuitenkaan taida olla tässä, kuten pohdinta jo itsessään vihjaa. Perus-sanaa on alkanut näkyä kirjoitettuna erilleen sitä seuraavasta sanasta: ihan perus kesälomapäivä, perus hiivaleipä, perus kisasuoritus. Ilmiön voi tietysti kuitata oikeinkirjoitusvirheenä, mutta onko kyse pohjimmiltaan siitä?

Minusta vaikuttaa, että perus-sanaa on alettu puheessa ja arkisissa teksteissä käyttää taipumattoman adjektiivin tapaan suurin piirtein merkityksessä ’tavallinen, tavanomainen’ tai ’perustasoinen’. Erityisen selvästi tämän huomaa silloin, kun ilmaus määrittää moniosaista yhdyssanaa tai monisanaista ilmausta. Jälkimmäisissä perus ei luonnehdi mitään yksittäistä sanaa vaan niistä muodostuvaa kokonaisuutta: Taas ihan perus treenin ja levon täyteinen viikonloppu. Perus kolme huonetta ja keittiö. Melko perus Everestin talvitakki.

Adjektiiveille tyypillisesti – mutta taipumattomista adjektiiveista poiketen – perus-sanaa käytetään lauseessa myös predikatiivina ja se voi saada oman (intensiteetti)määritteen: Tyylini on melko perus. Brunssi oli hintava mutta todella perus. Meidän juhannus mökillä oli ihanan perus.

Samansuuntaisia havaintoja olen tehnyt muutamasta muustakin sanasta. Sanaa normi käytetään adjektiivin normaali tapaan, mutta taipumattomana: Onko tämä aivan normi kevätflunssaa? Teen normi 8 tunnin työpäivää.

Samoin sana huippu tuntuu jo pitkään olleen irtautumassa roolistaan yhdyssanan alkuosana – ja toisin kuin edelliset huippu myös taipuu: Muistan sinut huippuna tyyppinä. Oli huippua nähdä teitä.

Kielenhuollossa käytännön ongelmia tulee, kun pitäisi vastata kysymykseen siitä, kirjoitetaanko perus ja kumppanit aina yhdyssanoiksi. Mielestäni tämä ei kuitenkaan ole puhtaasti oikeinkirjoituksen vaan myös kieliopin asia: sanoja on alettu käyttää kielen järjestelmän kannalta uudenlaisessa asemassa.

Kyse on myös tyylistä. Ainakaan toistaiseksi nämä uudet käyttötavat eivät ole yleiskielen mukaisia, vaan esimerkiksi perus-sanan adjektiivinen käyttö rajoittuu arkisiin yhteyksiin.

Palaa otsikoihin | 4 puheenvuoroa | Keskustele