Nörtti – ihminen ollenkaan?

Nopean mediaselauksen perusteella mielikuva nörtistä on kielteinen. Nörtti on liimatukkainen, hissukkamainen, tietokoneita tajuava miespuolinen henkilö, joka ei – raukkaparka – paljon muusta kuin tekniikan maailmasta tiedä.

Siinäkö koko kuva? Ei kai sentään. Aloin tutkia, millainen näkemys nörtistä syntyy Kotuksen Nykysuomen sana-arkiston kautta. Nörtit olivat mediassa esillä etenkin 1990-luvun lopussa ja 2000-luvun alussa.

Nörtti-sanalippu uudissanatietokannasta. Ruutu Juban sarjakuvasta Viivi ja Wagner. Kuva: Minna Pyhälahti, Kotus. Julkaistu Juban luvalla.

Nörtti ymmärtää tietokoneita muttei ihmisiä

Nykysuomen sana-arkistossa on 28 lippua nörtti-sanasta, ja ne on tallennettu vuosina 1995–2005. (Lisäksi arkistossa on 47 lippua, joissa nörtti on yhdyssanan osana, mutta käsittelen tässä blogitekstissäni vain ei-yhdyssanoja.)

Mediassa esiintyneet näkemykset nörtistä ovat pääosin kovin stereotyyppisiä:

Tiedättehän nörtin (nerd). Sehän on kaveri, jolla kouluaikoina oli naamassa finnejä ja paidan rintataskussa rivi erivärisiä kyniä. Häntä ei näkynyt nurkan takana tupakalla, ja hän ikään kuin haihtui näkyvistä urheilutunneilla. Nörtti pelkäsi tyttöjä eikä koskaan päässyt treffeille. Hän kuitenkin selviytyi koulusta kohtuullisesti itseään rasittamatta, joten hänelle povattiin vakaata joskin ikävää tulevaisuutta. (Talouselämä, 28/1996)

[Microsoft-]yhtiön koodaajat puurtavat kelloon katsomatta uusia ohjelmistoja markkinoille. Heillä ei ole oikeaa elämää, on pelkkä työ. Koodataan rivi ohjelmakoodia toisen perään, rivejä miljoonien muiden joukossa. Nörtin – – elämää. (Tekniikan Maailma, 10/1996)

Nörtti on siis henkilö, jonka elämän koko sisältö on työ. Hän on sosiaalisesti kömpelö:

Nörttiä ei pidä päästää asiakkaiden näkyviin, ellei vastapuolella ole samansieluista ostopäätösten tekijää. (Talouselämä, 28/1996)

Nörtti on nössö

Vuoden 1995 arkistopoiminnassa nörttiä käytetään myös muusta kuin tietokonehenkilöstä – sillä voidaan tarkoittaa myös nössöä, nynnyä:

Jos virkamieseliitti nöyryytetään pikkupalkkaiseksi, se on varmin tae siitä, että saamme virkamies- ja poliittiseen johtoon ahkeria nössöjä ja nörttejä, joiden henki ei haise edes sipulilta ja joita ei erota seinäpaperista, vaikka tarkkaan katsoisi. (Helsingin Sanomat, 23.10.1995)

Nörtti saattaa siis olla ahkera, mutta on kuitenkin väritön, hajuton ja mauton. Hän tykkää scifistä tai muusta kummallisesta eikä saa seksiä (tai ei ole kiinnostunut siitä):

Kulttisarja on sellainen, jossa on avaruusaluksia, hirviöitä, salaliittoja ja sarjamurhaajia. Se on roskaa, jota elämää vaille jääneet nörtit harrastavat. (Helsingin Sanomat, 25.2.1997)

Seksittömästä elämästä ovat nykyisin hyvänä esimerkkinä nörtit, jotka maailmalla käyttävät itsestään nimitystä geek eli englanniksi nerd. Nörttien maailma on tuttu kliiniselle seksologille Jukka Virtaselle, joka – – tuntee ammattinsa puolesta tavallista syvemmin suomalaista seksikäyttäytymistä. (Anna, 19/2003)

Nörtin nousu

Nörtillä on kuitenkin terävä pää, ja hän saattaa olla hyödyllinen vaikkapa silloin, kun pitää ostaa tietokone:

Työnarkomaniaa potevat micro-orjat ovat [romaanissa] äärimmäisen teräväpäisiä nörttejä ja sivaltavat paikassa jos toisessa. Heidän vitsailunsa voi tulkita väsyneeksi kulutusyhteiskunnan kritiikiksi. (Helsingin Sanomat, 24.11.1995)

Puhutaanko teillä nörttiä? – – Kaikesta päätellen kotitietokoneiden kuumin ostoskausi on käsillä, ja jotain tietokoneista ymmärtävät joutuvat ostoskonsulteiksi. (Helsingin Sanomat, 17.11.2004)

Pakkohan nörtin arvon on jossain vaiheessa nousta! Janne-niminen nörtti ennusti arvonnousua jo vuonna 1996:

Verkossa Janne viettää keskimäärin kolme, joskus kahdeksankin tuntia päivässä. Hän tunnustautuu tietokonenörtiksi: ”Nörttien arvo tulee vielä nousemaan! Kohta kaikki haluavat olla nörttejä.” (Helsingin Sanomat, 26.1.1996)

Vuonna 2005 nörtti-sana oli jo sen verran salonkikelpoinen, että se pääsi TV-ohjelmien nimiin:

Englanninkielisen sanan ”nerd” vastinetta nörtti alettiin viljellä puhekielessä joskus 1980-luvun lopulla. Käsite jäi elämään, ja on jostain syystä juuri nyt kova sana tv-kanavilla. Reality-kisa Kaunotar ja nörtti pääsi MTV3:n syksyn ohjelmistoon kotimaisena ja amerikkalaisena versiona. Keväällä SubTV:llä nähdään FC Nörtti, jossa epäurheilullisia nörttejä valmennetaan jalkapallo-otteluun HJK:ta vastaan Atik Ismailin johdolla. (TV-maailma, 46/2005)

Nörtti sanakirjaan

Edellä mainitussa TV-maailman artikkelissa mainittiin, että nörtti-sanaa alettiin puhekielessä käyttää jo 1980-luvun lopulla. Suurelle yleisölle se ei kuitenkaan ollut vielä tuolloin tuttu: sanan merkitystä kysyttiin esimerkiksi vuonna 1997 Kielitoimiston puhelinneuvonnastakin.

Vuonna 1996 kielenhuoltaja Riitta Eronen selitti sanan taustaa Helsingin Sanomien Kieli-ikkuna-palstalla. Kyseessä on suomalainen asu englannin sanasta nerd, jota käytettiin Yhdysvalloissa varsinkin intohimoisista tietokone- ja scifiharrastajista.

Sanakirjaan pääsyn aika koitti vuonna 1997, kun nörtti otettiin mukaan Kotuksen julkaisemaan CD-Perussanakirjaan. Sen jatkajassa, Kielitoimiston sanakirjassa, sana määritellään näin:

1. nahjus, nynny, nössö.
2. (tietotekniikan) innokas harrastaja, friikki (2).

Nörtti nuorison suosioon

Nörttiparkaa käy ihan sääliksi: mitä muuta ryhmää on nujerrettu näin kovin sanoin! Pidetäänkö häntä edes ihmisenä! Nörttikin jo tuosta suuttuu. Tulistuuko hän – antaa samalla mitalla takaisin?

Siltä vaikuttaa. Nykynörtti on toisaalta erilainen, toisaalta samanlainen kuin edeltäjänsä. Hän saattaa olla sanavalmis ja traagisuudessaan jopa ihailtava: Youtubessa ”Nörtti-Joona-räppiä” on katsottu lähes 180 000 kertaa. Kyseessä on yhden Suomen suosituimman tubettajan Joona Leppälän eli ZoneVD:n biisi, humoristinen räppi nörttipojan kohtalosta. Leppälän videoissa hyödynnetään nörttikliseitä hauskalla tavalla. Hänen nörttinsä nousee myös uhmaan ja vastaiskuun!

Lisäksi Aleksi Delikourasin Nörtti-kirjasarja on Suomen suosituimpia nuortenkirjasarjoja. Hänet tunnetaan myös nörtti-aiheisesta tv-sarjasta ja Youtube-lyhytelokuvista.

Nörtti vaikuttaa siis kasvaneen 1990-luvun oudokista 2000-luvun suosikiksi. Näin se vain on: yhdistelmä hauska ja nörtti on mahdollinen.

Riitta Eronen: Friikki ja nörtti Suomessa (Helsingin Sanomat, 2.7.1996)  

Nörtti-Joona-räppi (Youtube)

Kirjoitus kuuluu Sanoin saavutettu -kokonaisuuteen, joka on osa Suomi 100 -juhlavuoden ohjelmaa. Klikkaamalla kuvaa pääset ohjelman sivuille.

Palaa otsikoihin | 2 puheenvuoroa | Keskustele