Leena Nissilä on Kotimaisten kielten keskuksen johtaja. Hän on työskennellyt aiemmin opettajana ja tutkijana sekä asiantuntija- ja johtamistehtävissä Opetushallituksessa ja Helsingin yliopiston kielikeskuksessa. Häntä kiinnostavat muun muassa moni- ja rinnakkaiskielisyys, kielipolitiikka, kielikoulutus ja kielelliset oikeudet. Väitöskirjassaan hän tutki virolaisten suomen kielen verbien ja verbirektioiden oppimista.
Kotimaisten kielten keskuksen tulevaisuus ei ole vaakalaudalla
Toimittaja Ville Eloranta kirjoitti Helsingin Sanomissa 19. lokakuuta julkaistussa analyysissaan, että ”Kotimaisten kielten keskuksen tulevaisuus voi olla vaakalaudalla”. Aihe on tärkeä, ja huoli Kotimaisten kielten keskuksen (Kotuksen) sekä yleisemmin kielenhuollon ja viraston toimialaan kuuluvien kielten tulevaisuudesta on yhteinen. Elorannan kirjoitus antaa kuitenkin aihetta joihinkin lisäyksiin ja tarkennuksiin.
Toimintaedellytykset säilyvät
Huolten taustalla on opetus- ja kulttuuriministeriön ja hallinnonalan virastojen yhteistyössä laatima, 14. lokakuuta julkaistu raportti Sivistyshallinto 2030, jossa esitetään ratkaisuja siihen, miten hallinnonalan laajat tehtävät voidaan hoitaa laadukkaasti ja vaikuttavasti tulevaisuudessakin. Toisin kuin Eloranta on raporttia lukiessaan tulkinnut, Kotuksen toimintaedellytyksiä ei heikennetä eikä sen tulevaisuus ole vaakalaudalla.
Raportissa esitetään, että sivistyshallinto muodostuisi jatkossa ministeriön lisäksi viidestä virastosta nykyisen yhdentoista viraston sijaan. Myös julkisen talouden suunnitelman 2023–2026 riihikirjauksiin sisältyy lausuma, joka edellyttää hallintomenojen sopeuttamisen vuoksi myös hallinnonalan virastorakenteen uudistamista.
Aineistot ja kirjastot hyvissä käsissä
Raportin mukaan Kotuksen nykyiset toiminnot sijoittuisivat uudessa rakenteessa pääosin kasvatus, koulutus ja kieli -kokonaisuuteen. Arkistot ja kirjasto puolestaan sijoitettaisiin kirjasto- ja arkistotoiminnasta vastaavaan kokonaisuuteen.
Kotuksen kielen ja kielentutkimuksen erikoiskirjaston yleiskokoelmat ja arvokkaat kieliaineistot olisivat tällöin muiden vastaavien kokoelmien yhteydessä, mikä on tärkeää, sillä Kotus ei nykyisellään pysty huolehtimaan aineiston digitoinnille, saavutettavuudelle ja turvallisuudelle asetetuista vaatimuksista. Päivittäisessä työkäytössä, esimerkiksi sanakirjatyössä tarvittavat aineistot ja käsikirjastot säilyisivät toistaiseksi Kotuksessa.
Vaihtoehtoisesti on pohdittu myös kaikkien Kotuksen toimintojen sijoittumista kirjasto- ja arkistotoiminnasta vastaavaan kokonaisuuteen. Kokonaisuus ei kuitenkaan sisältäisi muita kieleen liittyviä toimintoja, kun taas Opetushallituksessa on sekä kielitutkintoihin että kielen opetukseen liittyviä laajojakin tehtäviä.
Kotus tuottaa ja jakaa kielitietoa
Kyseessä on toistaiseksi työryhmän ehdotus. Kysymys on niin isosta asiasta, että siihen on tärkeää saada hallitusohjelmatason linjaus, jotta uudistus voidaan toteuttaa onnistuneesti. Koska Kotuksen tehtäväalue ei rajoitu vain OKM:n toimialalle, raportissa on todettu, että eri vaihtoehdoissa Kotuksen toiminnot tulee profiloida siten, että kaikki asiakkaat, myös hallinnonalan ulkopuoliset, löytävät ne jatkossakin.
Elorannan kirjoituksessa korostui, aivan aiheellisesti, huoli Kotuksen edellytyksistä toimia kielenhuoltovirastona. Suomen ja ruotsin kielen huollon lisäksi Kotuksessa laaditaan sanakirjoja, jotka kuvaavat nykykieltä sekä kielen vaihtelua ja muutosta, ja koordinoidaan kielilautakuntien toimintaa. Kotuksen toimintakenttä virastona onkin laaja, mutta resurssit ovat useiden peräkkäisten valtionhallinnon säästöohjelmien vuoksi vähentyneet radikaalisti.
Kotimaisten kielten keskukseen kohdistuu tehtävien osalta myös laajennuspaineita. Monikielisyyden ja kielellisen kotoutumisen tukemiseen sekä kielten elvytykseen liittyviin haasteisiin ei nykyresursseilla pystytä vastaamaan.
Kotus viestii palveluistaan
Kysymys Kotuksen viestinnän resursseista on myös aiheellinen. Kotus on panostanut kieliammattilaisten ja kansalaisten palvelemiseen verkossa sekä suomeksi että ruotsiksi: verkkosivuihin, ohjejulkaisuihin, sanakirjoihin, lehtiin, kieliaineistoihin ja muihin verkkosisältöihin, myös sosiaaliseen mediaan. Viestintä on resursseihin nähden eri julkaisuissa ja alustoilla aktiivista ja monipuolista. Käyttäjiltä saatu palaute on kiittävää.
Kotus on 2000-luvun kuluessa siirtynyt yhä vahvemmin julkaisemaan asiantuntijatyönsä tuloksia verkossa, ja digitaalinen ympäristö on Kotuksen ensisijainen palveluväylä. Kotuksella ei kuitenkaan ole resursseja jatkuvaan sosiaalisessa mediassa tapahtuvaan kielenhuoltoon, eikä se olisi tarkoituksenmukaistakaan. Sen sijaan käytettävissä olevat viestinnän voimavarat on nähty järkeväksi suunnata siihen, että Kotuksen verkkopalvelut tulevat tunnetuiksi ja ihmiset oppivat käyttämään niitä myös itsenäisesti.
Saamamme palautteen perusteella Kotuksen eri palvelut ovat sekä kieliammattilaisille että kansalaisille todella tärkeitä. Kielialan yrittäjille ne ovat toiminnan välttämätön edellytys.
Yhtenäisemmät verkkopalvelut kiikarissa
Kotuksen verkkosisältöjä tuotetaan tällä hetkellä monissa julkaisujärjestelmissä ja yhteistyössä useiden palveluntarjoajien kanssa. Erityyppisiä julkaisuja ja verkko-osoitteita on useita. Tämä on sekä palvelujen käyttäjien että kotuslaisten kannalta välillä mutkikasta.
Huoleen kielenhuollon palvelujen näkyvyydestä on jo reagoitu. Kielenhuollon sisältöjä on tätä nykyä erityisesti Kielitoimiston ohjepankissa ja Kielikello-lehdessä. Paraikaa meneillään on verkkopalveluiden yhtenäistämiseen tähtäävä hanke, jossa myös kielenhuollon sisällöt saadaan tiiviimmin osaksi Kotuksen muita palveluita.
Hankkeessa yhdistetään Kotuksen verkkolehtien ja verkkosivujen julkaisemisprosesseja ja aletaan julkaista lehtiä ja sivuja samassa järjestelmässä. Pyrimme siihen, että uudistuksen jälkeen Kotuksen palvelut näyttäytyvät kielenkäyttäjille entistä selkeämpinä ja monipuolisempina.
Yhteinen huoli
Eloranta totesi muutosohjelman järkyttäneen Kotuksen väkeä. Huoli resursseista on yhteinen. On myös ymmärrettävää, että Kotuksen tulevaisuudesta kannetaan huolta niin viraston sisällä kuin muuallakin.
Me kotuslaiset pyrimme toiminnallamme osoittamaan, että pienenevistä resursseista huolimatta toteutamme lakisääteisiä tehtäviämme monipuolisesti ja kielenkäyttäjien laajaa joukkoa palvellen – niissä rajoissa, joihin taloudellinen tilanne antaa mahdollisuuden.
LEENA NISSILÄjohtaja, Kotimaisten kielten keskus
Lue lisää
- Ville Eloranta: Kotimaisten kielten keskuksen tulevaisuus voi olla vaakalaudalla (Helsingin Sanomat, 19.10.2022)
- Leena Nissilä: Kotimaisten kielten keskuksen tulevaisuus ei ole vaakalaudalla (Mielipide, Helsingin Sanomat, 24.10.2022)
- Sivistyshallinto 2030: Opetus- ja kulttuuriministeriön konsernin kehittämishankkeen loppuraportti (Valtioneuvosto.fi)
- Sivistyshallinnon virastorakennetta ehdotetaan muutettavaksi (Kotuksen uutiset, 14.10.2022)
- Laki Kotimaisten kielten keskuksesta 1403/2011 (FINLEX)
- Kotimaisten kielten keskuksen strategia
- Kotimaisten kielten keskuksen viestintäsuunnitelma
Palaa otsikoihin | 1 puheenvuoro | Keskustele
On hyvin mahdollista ja toivottavaakin, että raportti haudataan Ö-mappiin. Eihän siinä ole tolkkua. Ei virastojen järjestely säästä mitään, vaan lisää kuluja ja aiheuttaa sotkuja. Mutta jos se kuitenkin menee läpi, niin Kotus lakkautetaan.
Puhe siitä, että verkkopalvelut ”yhtenäistetään”, kuulostaa siltä, että taas kerran – kuten jo muutaman vuoden välein – Kotuksen sivujen osoitteet ja niihin viittaavat linkit rikotaan ja sivustosta tehdään entistä hankalampi käyttää. Voi kuinka toivoisinkaan edes kerran olevani väärässä tällaisessa asiassa!