Ilmoitusten käsittelyyn ja ilmoittajan suojaan vaikuttava lainsäädäntö
Ilmoittajansuojelulain mukaiset väärinkäytösilmoitukset
Ilmoittajansuojelulaki (1171/2022) tuli Suomessa voimaan 1. tammikuuta 2023. Lailla implementoitiin EU:n ilmoittajansuojeludirektiivi (EU 2019/1937) eli nk. whistleblowing-direktiivi. Ilmoittajansuojelulailla annetaan suojaa eräiden väärinkäytösten ilmoittajille, jotka työnsä yhteydessä havaitsevat Euroopan unionin tai kansallisen oikeuden rikkomista. Kyseessä voi olla esimerkiksi entiset ja nykyiset työntekijät sekä itsenäiset ammatinharjoittajat.
Ilmoittajansuojelulain soveltamisala on rajattu ja sen mukaista suojaa voi saada, jos havaitsee väärinkäytöksen koskien esimerkiksi julkisia hankintoja, rahoituspalveluja tai kuluttajansuojaa ja tekee siitä ilmoituksen. Ilmoittajansuojelulaki kieltää vastatoimet ilmoittajaa kohtaan. Työnantaja ei voi esimerkiksi heikentää ilmoittajan palvelussuhteen ehtoja, päättää ilmoittajan palvelussuhdetta tai lomauttaa ilmoittajaa ilmoituksen johdosta.
- Laki Euroopan unionin ja kansallisen oikeuden rikkomisesta ilmoittavien henkilöiden suojelusta, 1171/2022 (FINLEX)
- EU:n ilmoittajansuojeludirektiivi, EU 2019/1937
Muut väärinkäytösilmoitukset
Kotuksella on käytössään ilmoittajansuojelulakia laajempi eettinen ilmoituskanava, johon otetaan vastaan myös muita väärinkäytösilmoituksia kuin työn yhteydessä havaittuja tai ilmoittajansuojelulain soveltamisalaan kuuluvia. Kyse voi olla muusta epäillystä epäeettisestä tai lainvastaisesta toiminnasta, kuten julkisten varojen väärinkäytöstä, ohjeiden tai määräysten vastaisesta toiminnasta, esteellisyydestä, sidonnaisuuksista, lahjonnasta tai muista rikoksista.
Ilmoittajansuojelulakia ei sovelleta näihin ilmoituksiin, vaan ne tutkitaan tapaukseen soveltuvien muiden voimassa olevien lakien sekä hyvän hallinnon periaatteiden mukaisesti ilmoittajaa parhain mahdollisin keinoin suojaten. Pääosin nämäkin ilmoitukset käsitellään kuten ilmoittajansuojelulainkin mukaiset ilmoituksen, vastaavia määräaikoja noudattaen.