Huolehditaan kansalliskielistämme ja pohditaan kielten työnjakoa

Eduskunnassa käytiin Kalevalan päivänä kiinnostava ajankohtaiskeskustelu suomen kielen asemasta. On erittäin arvostettavaa, että päättäjät seuraavat kansalliskielten tilannetta aktiivisesti ja ottavat asiaan kantaa.

Kansanedustajat kiinnittivät suomalaisen kulttuurin juhlapäivänä aiheellisesti huomiota siihen, että vaikka suomen kielen hyväksi on tehty paljon töitä, se ei vielä riitä. Erityisesti puhuttiin englannin kielen lisääntyneestä käytöstä esimerkiksi tieteessä ja elinkeinoelämässä.

Eduskunta

Keskustelu suomen kielen asemasta käynnissä eduskunnassa 28. helmikuuta 2024. Keskustelualoitteen ensimmäinen allekirjoittaja Pekka Aittakumpu (kesk.) puhuu. Kuva: Hanne Salonen. Eduskunta.

Kotuksen linjauksia pitää noudattaakin

Keskustelussa viitattiin Kotimaisten kielten keskuksen toimintaan ja todettiin Kotuksen linjausten olevan erinomaisia. Valitettavasti näitä linjauksia ei aina noudateta. Englannin kielen lisääntyneen käytön mainittiin näkyvän yrityssektorin lisäksi jopa hallinnossa, esimerkiksi joidenkin virastojen nimissä.

Nostimme vuosi sitten hallitusohjelma-avauksissamme esille kansalliskielten aseman merkityksen. Suomen ja ruotsin kielen tulevaisuuden kannalta on erittäin olennaista, että ne säilyvät koulutuksen, median, yhteiskunnallisten palveluiden ja hallinnon kielinä. Suomen ja ruotsin kielen asemaa tulee siis sekä yleisesti että erityisesti näillä lohkoilla vaalia.

Huoli kansalliskielistä ja niiden asemasta ei ole uusi. Lähes kaikki Euroopan kieliyhteisöt heräsivät arvioimaan kansalliskieltensä tilaa jo 2000-luvun alussa. Suomessa julkaistiin raportti Suomen kielen tulevaisuus vuonna 2009. Maiden valtakielisten yhteisöjen täytyi ryhtyä tarkastelemaan kieltään ja sen asemaa samaan tapaan kuin vähemmistökielet eri maissa ovat aina tottuneet omaa asemaansa tarkastelemaan.

Huoli ei ole hälvennyt. Pikemminkin tilanne on kärjistynyt viime aikoina. Huolen lisääntymisen varjopuoli on se, että muut kielet aletaan nähdä uhkana eikä voimavarana ja kielivarannon rikastuttajana.

Tiedettä edelleen myös kansalliskielillä

Tulevaisuuden kannalta olennaista on, että tiede taipuu edelleen myös kansalliskielille. Tieteellisillä teksteillä on merkittävä vaikutus siihen, miten kieltä käytetään muualla. Samaan tapaan kuin virkateksteistä valuu asiakaspalveluun asti hallinnon kieltä, arkipuheeseen välittyy tieteen ja tutkimuksen kieltä. On siis hyvin olennaista, että tieteessä ja muussa asiantuntijatoiminnassa tuotetaan tietoa tieteen kielen lisäksi yleiskielellä.

Yleistä Suomen englanninkielistymistä ei ole toistaiseksi nähtävissä. Joissain tilanteissa englannin käyttö on toki yleisempää ja vahvempaa kuin toisissa.

Tällä hetkellä huolta kohdistuu muun muassa englanninkielisiin tutkintokoulutuksiin. Niissä ei aina ole tarjolla riittävästi suomen tai ruotsin opintoja, jotta näistä koulutuksista valmistuneet saisivat riittävän kotimaisten kielten taidon työllistyäkseen Suomessa. Haitallista on sekin, jos äidinkieliset eivät voi suorittaa opintojaan suomeksi maisterivaiheessa. Opetus- ja kulttuuriministeriön asettama selvityshenkilö Janne Saarikivi penäsi viime vuonna valmistuneessa selvityksessä yliopistoilta suunnitelmallisempaa kielipolitiikkaa.

Kansalliskieliin on satsattava jatkossakin

Kansalliskielten elinvoimaisuuden takaa osaltaan se, että ne säilyvät koulutuksen, median, yhteiskunnallisten palveluiden ja hallinnon kielinä. Suomessa kansalliskielten lainsäädöllinen asema on vahva. Niiden asema on turvattu perustuslaissa, ja ne ovat yhteiskunnan toimintaa ylläpitäviä kieliä. Niitä käytetään viranomaistoiminnassa ja lait kirjoitetaan niillä.

Suomessa on edelleen vahva suomen- ja ruotsinkielinen mediakenttä sekä taide- ja kulttuurielämä. Nämä kaikki tekijät yhdessä tukevat kielten elinvoimaisuutta ja pitävät yllä kansalliskielten asemaa. Siksi niihin on satsattava jatkossakin.

Eduskunnan keskustelussa nousi esille huoli siitä, että kansalliskielillä ei ole aina helppoa saada palveluita vaikkapa ravintoloissa. Ilman kielilakien tiukentamistakin palvelualoilla on mahdollista sopia, että asiakaspalvelua on saatavilla kansalliskielillä jokaisen työvuoron aikana, kun rinnakkaiskieliset käytänteet ovat käytössä. Asiakaspalvelutilanteet on hyvä nähdä myös mahdollisuutena kielitaidon harjoitteluun puolin ja toisin. Näissä tilanteissa onkin tärkeää rohkaista kieltä oppivia.

CC BY-ND 4.0

Helsinkiläisen ravintolan ikkunaa vuonna 2010. Kuva: Anni Hanén. Hotelli- ja ravintolamuseo.

Kohti kielten luontevaa työnjakoa

Oma ongelmansa on se, että kansainvälistyminen ymmärretään Suomessa usein yksipuolisesti englannin kielen käytön lisääntymisenä. Suomessa puhutaan tällä hetkellä jo noin 160:tä kieltä äidinkielenä, eivätkä kaikki Suomessa asuvat suinkaan osaa englantia. Kansalliskielten lisäksi myös muiden kielten aseman ja merkityksen pohdinta on jäänyt vähäiseksi.

Aito kansainvälisyys tarkoittaa monien kielten läsnäoloa ja huomioimista. Samalla on pidettävä tarkasti huolta suomen ja ruotsin kielen asemasta tieteen ja korkeimman asiantuntijuuden kielinä sekä huolehdittava vieraskielisten todellisista mahdollisuuksista oppia ja omaksua suomea ja ruotsia. Tärkeää on rinnakkaiskielisyys, joka antaa kaikille mahdollisimman laajat valmiudet työelämään.

Koska Suomessa ei ole juuri nyt nähtävillä välitöntä uhkaa kansalliskielten häviöstä tai rappiosta, olisi parempi puhua eri kielten työnjaosta. Missä tilanteissa kansalliskielten käyttäminen yksinomaan on tähdellistä ja missä tilanteissa on järkevää käyttää kieliä rinnakkain? Rinnakkaiskielisyyttä ja sen mahdollisuuksia ei ole vielä riittävästi tunnistettu eikä sen pelisäännöistä ja eri kielten työnjaosta ole kunnolla sovittu.

Huomispäivää ovat erilaiset monikieliset ratkaisut, joita emme vielä välttämättä tunnista tai hahmota. Tässä on kuitenkin syytä muistaa, että englannin kielen käyttö ei sovellu ratkaisuksi kaikille, koska sen osaamisen taso vaihtelee todella paljon yksilöittäin sekä eri kieli- ja kulttuuriryhmissä. Kielten tilannetta on haastavaa tarkastella yhtenä kimpaleena.

Selvityksiä tekeillä

Kansalliskielten asemaa pohditaan meneillään olevassa professori Tiina Onikki-Rantajääskön selvityksessä, johon eduskunnan keskustelussakin viitattiin. Hänen tehtävänään on laatia selvitys suomen kielen yhteiskunnallisesta asemasta ja haasteista sekä antaa ehdotuksia kielipoliittisiksi tavoitteiksi. Selvitys valmistuu kesällä.

Kotuksessa puolestaan on meneillään säädöskielen ymmärtämiseen keskittyvä hanke, jossa selvitetään haastatteluilla, kyselyillä ja käytettävyystesteillä, miten lukijat ymmärtävät suomen- ja ruotsinkielisiä säädöstekstejä ja mitkä säädöskielen ominaisuudet estävät tai edistävät säädösten ymmärtämistä. Tulokset auttavat kehittämään säädösteksteistä entistä ymmärrettävämpiä ja rakentamaan mallia säädösten ymmärrettävyyden arviointiin. Valtioneuvoston tilaama selvitys valmistuu tämän vuoden toukokuussa.

Jatketaan työtä kieltemme puolesta

Oli hienoa havaita, että Kotuksessa tehtävä työ sekä yleisemmin työ kansalliskielten ja eri kielten rinnakkaiselon puolesta on huomattu myös eduskunnassa. Työn tärkeyden toivoisi toki juhlapuheiden lisäksi näkyvän konkreettisissa päätöksissäkin. Useat peräkkäiset valtionhallinnon säästöohjelmat ovat johtaneet siihen, että Kotus on ollut jo pitkään vaikeassa taloustilanteessa ja talosta lähteneiden tilalle on vain harvoin voitu palkata uusia työntekijöitä.

Me kotuslaiset pyrimme toiminnallamme osoittamaan, että pienenevistä resursseista huolimatta toteutamme lakisääteisiä tehtäviämme monipuolisesti. Olemme kielenkäyttäjien laajan joukon palveluksessa. 

Kuten strategiassamme määrittelemme, tavoitteenamme on tuottaa ja jakaa tietoa kotimaisista kielistä ja niiden merkityksestä kulttuurissa ja yhteiskunnassa. Toiminnallamme edistämme suomen ja ruotsin kielen käyttöä sekä lisäämme kielellistä tietoisuutta ja luomme edellytyksiä kielelliselle tasa-arvolle Suomessa.

LEENA NISSILÄ, Kotimaisten kielten keskuksen johtaja

• Täysistunto 28.2.2024 (Verkkolähetykset, eduskunta)
• Kotuksen avauksia hallitusohjelmaan 2023
• Kotimaisten kielten keskuksen strategia
• Suomen kielen tulevaisuus: kielipoliittinen toimintaohjelma
• Säädöskielen ymmärtäminen -hanke (Selvitys- ja tutkimustoiminta, valtioneuvosto)

Palaa otsikoihin | 0 puheenvuoroa | Keskustele