Vesa Heikkinen on suomen kielen dosentti ja erityisasiantuntija Kotimaisten kielten keskuksessa sekä www.kotus.fi-sivuston päätoimittaja.
Tuunata, harvinaisen tyhmä sana?
Tuunata on nimimerkki ”pekka välieuroopan” mielestä ”harvinaisen tyhmä uudempi sana”. Se ei ”osu omaan suuhuni”. Näin hän jatkaa:
Aikaisemmin puhuttiin duunaamisesta Hesan seuduilla tarkoittaen jotain tekemistä. Kaipa se on nyt sitten väännetty kovempaan tuunaamiseen, että sopii härmänkieleen niin kuin olumppialaiset.
Jos tuunaaminen tarkoittaa virittämistä, siihenkään se ei mielestäni sovi hyvin. Mikä on tuon sanahirviön oikea merkitys?
Palaa otsikoihin | 12 puheenvuoroa
Lievä arkisävyisyys vain pitää oppilaat hereillä. Tosin valitettavasti arkisävy haihtuu sanoista, kun ne yleistyvät.
Mainittakoon ”pekka välieuroopalle”, että sanan todellinen alkuperä olisi selvinnyt melko helposti:
http://lmgtfy.com/?q=tuunata
En hirveästi tykkää tuunata-verbistä, kun se (ehkä tämän melkein homonyymisen "duunaamisen" vaikutuksesta) tuntuu leviävän vaikka minkälaisiin käyttöihin. Mutta vielä enemmän minua rasittaa tämä keskustelu verbin alkuperästä ja siitä, mitä sen pitäisi "oikeasti" merkitä. Juu juu, etymologialla on väliä.
Isänne oli..
Kai se nyt vähän perusteluja vaatisi, miksi yksi suomenkieleen hyvin taipuva sana on niin tyhmä.
Kuka muistaa vielä sanonnan "tehdään tuunaset"?
Englannissahan voi toki sanoa ”the most stupid word ever”. Suomen kielessä ei ole ollut tapana adverbia tuollaisena jälkimääritteenä, vaan on sanottu genetiivimääritettä käyttäen esimerkiksi ”kaikkien aikojen tyhmin sana”.
Suomen kielen vanhan ilmaisutavan etuna on, että sitä ei tule käyttäneeksi yhtä helposti kuin englannin mukaista ikinä-liioittelua.
Siivilöidään siis hyttysiä (yksittäisiä lainasanoja) mutta niellään kameli (vieraan kielen rapauttava vaikutus oman kielen rakenteeseen).
Mutta "pirtsakka" se vasta typerä sana on.
Ja "pikantti", sekin tekee pahaa.
Raija Moilanen kertoo Kotuksen sivuilla Helsingin kirjamessuilla tehdystä kyselystä. Ärsyttäviksi osoittautuivat joidenkin mielestä mm. sanat elikkä, niinku, tota, vittu, tötterö, räkä, paituli, reipas, kernaasti, uraohjus ja palaveri. Ks. http://www.kotus.fi/index.phtml?s=2545
Piia Jorosen pro gradu -tutkielmassa ”Ärsyttävä kieli. Puhekieleen kohdistuvat affektiset kannanotot Ilta-Sanomien verkkokeskusteluissa” osoitetaan, että kielessä ärsyttävät monentasoiset asiat: sellaiset sanat kuin niinku ja elikkä; muoti-ilmaukset (esim. pitkässä juoksussa ja aikuisten oikeesti); yksikön toisen persoonan yleistävä käyttö ja ketä-nominatiivi; englannin vaikutus suomen kieleen; radion ja television puhekieli.
Ks. http://epublications.uef.fi/pub/URN_NBN_fi_joy-20090061/URN_NBN_fi_joy-20090061.pdf
Jorosen tutkimuksesta ks. myös Kielikukkasen ja Iltasanomien jutut:
http://www.kielikukkanen.fi/2008/puhekielen_tilkesanat_ja_muoti-ilmaukset_nostavat_artymyksen_pintaan_0908_01.html
http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288338270523.html
Mutta tarkoittaako uudistaa perimmältää samaa kuin tuunata? Omassa merkitysmaailmassani tuunata kuitenkin antaa paremman kuvan tekemisestä kuin perinteiset termit. Eli ei niin paha.
Täytynee hyväksyä, että myös kieli muuttuu kaiken muun muutoksen keskellä.
Kirjapaino ympäristössä olen kuullut käytettävän mm. muotoja tuunaus, tuunaa ja tuunaaminen.
Mielestäni voisi sanoa, että sana on ryöstetty, murhattu ja otettu väärään käyttöön. Minulle oli iso yllätys, että en edes löytänyt suomenkielen sanakirjasta tuunaa sanaa alkuperäisessä merkityksessään. Tuunaus sana löytyy joistakin kirjapaino- ja graafisen alan sanastoista. Verkon kirjapainosanastot on suunniteltu pääasiassa asiakkaiden käyttöön ja ne ovat jonkun verran suppeampia, niistä ei löydy sanaa tuunaus. Haluavatkohan kirjapainot välttää sanan käyttöä sen takia, että tuunaus sanan käyttö saattaisi aiheuttaa liikaa sekaannusta?