Vesa Heikkinen on suomen kielen dosentti ja erityisasiantuntija Kotimaisten kielten keskuksessa sekä www.kotus.fi-sivuston päätoimittaja.
Hyvä, että Suomi kiusaa Venäjää?
Jääkiekon MM-kisat alkavat pian. Helsingin Sanomat ennakoi tapahtumaa jutussaan, jonka otsikko on ”Suomi kiusaa Venäjää” (7.5.2014).
Tiedän, että urheilujournalismissa eivät päde kaikki samat lainalaisuudet kuin muussa journalismissa, mutta kyllä tämä otsikko silti herättää monia kysymyksiä. Jutusta nimittäin välittyy sellainen käsitys, että kiusaaminen on tässä tapauksessa sallittua, toivottua ja luonnollista.
Kielitoimiston sanakirjan kiusata-artikkeli antaa kiusaamiselle yksinomaan kielteisiä selityksiä: tehdä kiusaa, vaivata, piinata, rääkätä, ahdistella; harmittaa; olla kiusana, vastuksena. Mutta kielen maailma on ihmeellinen, eivätkä parhaatkaan sanakirjat pysty kertomaan koko totuutta.
Niin, se totuus kiusaamisesta. Hesarin verkkosivuilla on
samaan aikaan toinenkin tuore kiusaamisjuttu: ”Koulukiusaamisen seurauksia
tutkittiin 40 vuotta – tulokset murheelliset” (6.5.2014).
Jutun mukaan koulukiusaamisella on pitkät, jopa läpi elämän näkyvät seuraukset. Uutinen perustuu tutkimukseen, jossa seurattiin ihmisiä seitsemän vuoden iästä viidenkymmenen vuoden ikään.
Tutkimuksesta kertovassa uutisessa hätkähdyttää muun muassa se, että monet ihmiset ajattelevat yhä kiusaamisen kuuluvan lapsuuteen. Ilmeisesti monet ajattelevat myös, että ei se niin vakavaa ole. Kiusaahan Suomikin Venäjää.
Palaa otsikoihin | 4 puheenvuoroa
Flirttailukin voi olla kiusoittelua, mutta ei ehkä sovi jääkiekkokaukaloon. Miten olisi härnääminen? Suomi härnää Venäjää.
Olen muuten pannut merkille, että usein otsikoihin valikoituu väärä sana vain siksi, että se oikea olisi liian pitkä. Sellaiseen aidanylitykseen ei toimittajan pitäisi sortua. Aina löytyy vaihtoehto, joka on kielellisesti oikea.
Kielteinen sanamuoto sekin saattaa olla, mutta kyllähän urheilu lähtökohtaisesti on taistelua ja paremmuudesta mittelyä.
Kiusaaminen on väärin, mutta kuten kirjoittaja jo alussa toteaa: urheilujournalismissa eivät päde samat lainalaisuudet kuin muussa journalismissa.
Juuri tämän takia kaikkinainen urheilu pitäisi välittää mediassa vain siitä kiinnostuville kiusaamatta sivistyneitä ihmisiä avuttomalla, ällöttävällä, puutteellisella ja kelvottomalla kielitaidolla.
"Sehän on vain urheilujournalismia", voi toki sanoa kevyesti. Yhtä kevyesti moni sanoo kiusaamisesta: "sehän on vain osa lapsuuden leikkiä, elämän opettelua". Näiden asioiden välillä on tietty yhteys: jos urheilu on aikuisen leikkiä ja jos lapsi on terve kun se leikkii, ei ole kaukaa haettua assosioida, että urheilun arvot heijastuvat siihen miten lapsiin suhtaudutaan. Luulen ettemme oikein uskalla nähdä miten paljon urheilun arvojen kovuus (jota urheilujournalismin kieli heijastelee) lopulta vaikuttaa kielteisesti yhteiskuntaamme kiusaamisen muodossa.