Vesa Heikkinen. Kuva: Sonja Holopainen.
Vesa Heikkinen on suomen kielen dosentti ja erityisasiantuntija Kotimaisten kielten keskuksessa sekä www.kotus.fi-sivuston päätoimittaja.
12.11.2014 10.44
Sekakielinen Some Awards
Minkä takia? Mitä some vastaa?
Viime aikoina sosiaalisessa mediassa eli somessa ja muuallakin on pöhisty Some Awards -nimisestä sosiaalisen median tapahtumasta. Tapahtuman verkkosivujen mukaan kyseessä on suorastaan ”Suomen johtava sosiaalisen median tapahtuma”, joka tuo ”ammattimaisella ja viihteellisellä tavalla yhteen tunnetuimmat media- ja mainosalan asiantuntijat sekä sosiaalisen median vaikuttajat”.
Some Awardsin ”Gaalan” yksi ohjelmanumeroista oli ”Social Media is dead end solution? Eriävät mielipiteet – Paneeli sosiaalisen median ja liiketoiminnan haasteista ja mahdollisuuksista”. Tässä muotoilussa kiteytyy yksi tämänkaltaisten tapahtumien ja tällä kentällä ammatikseen toimivien ihmisten, ehkä monien tavallisten somettajienkin ongelmista: pitäisi päättää, mitä kieltä näissä yhteyksissä oikein käytetään. Suomea vai enkkua? Vai niiden sekoitusta, ”somea”?
Esimerkiksi Twitterissä monet äidinkielenään suomea puhuvat twiittaavat välillä suomeksi, välillä englanniksi, välillä näitä sekoittaen. Kyse ei ole vain kahden eri kielen sanojen sekoittamisesta; myös kieliopillisia rakenteita sekoitetaan. Tästä tavallisin esimerkki on se, että suomenkieliset aihetunnisteet jätetään taivuttamatta tai niitä taivutetaan erilaisin vippaskonstein, kuten välimerkein: ”Some Awardsissa mahtavaa #pöhinä’ä!”
Mitä tästä somen sekakielisyydestä oikein pitäisi ajatella?
Itse pidän toimivimpina sellaisia twiittejä, jotka on kirjoitettu yhdellä
kielellä, tietysti mielellään suomeksi. Nyt näyttää kuitenkin siltä, että sosiaalisessa mediassa yhä enemmän siirrytään kielimuotoon, jossa kielten raja-aidat kaadetaan. Sosiaalisessa mediassa ehkä näkyvät kielen muutosten taimet. Tarkoittaako tämä sitä, että muuallakin kirjoitetussa kielessä ollaan vähitellen siirtymässä kielten sekoittamiseen? Kieli ja sen lajit muuttuvat, se on selvää. Epäselvää sen sijaan on, miten sosiaalisen median vaikutuksia muuhun kielenkäyttöön ja kielikäsityksiin pitäisi ennakoida niissä yhteyksissä, joissa arvioidaan yhteisen yleiskielemme kohtaloa.
Ja vielä tämä Some Awards! Mielestäni suomalaisten somevaikuttajien pitäisi osata kertoa asioistaan suomeksi ja pystyä myös nimeämään ”johtava tapahtumansa” suomeksi, mielellään sekä suomeksi että ruotsiksi!
Mitä lisäarvoa Awards oikein tuo tapahtuman nimeen? Onko se edes merkityksiltään kelvollinen tapahtuman nimen osa? Miksi on ajateltu, että sekakielinen nimi on jotenkin yksikielistä parempi? Oliko muita vaihtoehtoja esillä, kun nimeä suunniteltiin?
Kysynpähän vaan. Jään odottelemaan, mitä some vastaa.
Palaa otsikoihin | 11 puheenvuoroa
Omat some-virtani ovat näyttäneet tänä aamuna tekstejä viidellä osaamallani kielellä. Kummallista kyllä, en ajatellut koko asiaa ennen kuin luin tämän tekstin.
Koska some-virroissa kielet ovat sekaisin, lienee melkein automaattista sekoittaa kieliä myös yhdessä tekstissä. Tämä on tietääkseni varsin yleistä monikielisissä yhteisöissä, vaikkei sinänsä (ainakaan vielä) kovin hyväksyttävää.
Kuinkahan monella tavalla tuokin voi ymmärtää väärin jos on hieman englannin taitoa ja halua?
Toinen, ehkä merkittävämpi kysymys on se, että englannin kieli on hiipinyt suomen kielen rakenteisiin, fraaseihin ja kielikuviin. Ne eivät ehkä pistä silmään yhtä räikeästi kuin yksittäiset sanat, mutta ajan oloon ne köyhdyttävät, kankeuttavat ja nominaalistavat kieltä. Eikä ilmiötä tiedosteta tai haluta tiedostaa yhtä herkästi, viestitäänpä sitten somessa tai sen ulkopuolella. Näin ollen, toimia somessa on haastavaa mutta tuo isossa kuvassa lisäarvoa luoden kontribuutiota tunteisiin onnesta - ja sä tiedät sen!
Tekstini oli pohdiskeleva ja siinä oli (liian) monta näkökulmaa. Kun asiaa miettii nyt uudestaan, minua pohdituttaa ehkä eniten se, miten tämä sosiaalisen median monikielisyyskulttuuri vähitellen vaikuttaa muualla käytettävään kieleen. Erityisesti mietin tässä nyt yhteistä yleiskieltämme, jota yhä, toki monissa eri muodoissaan, esimerkiksi journalistisissa teksteissä käytetään.
Toisekseen, onko tässä käymässä niin, että meillä ei oikein kehity suomalaisia ilmauksia kaikille asioille, kun hyppäämme muitta mutkitta englanninkieliseen ilmaisuun. Nytkin taitaa olla menossa muuan Slush, jossa suomalaisetkin viestivät keskenään enkuksi.
Slush on sentään suunnattu kansainväliselle yleisölle, mutta aika monta suomalaisille suunnattua downbythelaituria olisi voitu nimetä ihan suomeksi.
Pöyristyttävän absurdi viime aikoina kuulemani sekakielisyyden kukkanen on:
"nextille levelille"
Voi elämä.