Viikon vinkit 2019
Twitter laulaa, risuaita soi
Kirjoituksia sosiaalisesta mediasta ja sen kielestä.
Yhteisö- ja mikroblogipalvelu Twitter julkistettiin 2006, ja aktiivisia käyttäjiä on jo satoja miljoonia. Kieleen on tullut palvelun myötä uudenlaista sanastoa, ja nykyään puhutaan sujuvasti vaikkapa twiiteistä ja aihetunnisteista. Vanha sana risuaitakin on saanut uuden elämän.
Kotimaisten kielten keskuksen verkkosivuilla on kirjoitettu paljon Twitteriin ja muuhun sosiaaliseen mediaan liittyvistä aiheista. Tähän vinkkiin on koottu joitakin kirjoituksia.
Risuaidasta aihetunnisteeksi
Hashtagit, suomeksi aihetunnisteet, koostuvat ristikkomerkistä eli risuaidasta (#) ja sitä seuraavasta merkkijonosta, joka voi muodostua yhdestä tai useammasta sanasta. Hashtagien perusidea on yhdistää saman aihealueen päivityksiä ja näin helpottaa tiedonhakua sosiaalisissa medioissa. Klikkaamalla hashtagia käyttäjä löytää kaikki avoimet päivitykset, jotka sisältävät kyseisen aihetunnisteen.
Kun lisää hashtagin omaan päivitykseensä, voi esimerkiksi osallistua ajankohtaisiin keskusteluihin, kuten #sote tai #eduskuntavaalit. – –
Hashtagien nykyinen käyttö sosiaalisissa medioissa alkoi vuonna 2007, kun Twitterissä ehdotettiin risuaidan käyttöä tunnisteena ryhmittämään tviittejä. Twitteristä hashtagien käyttö levisi vähitellen myös muihin sosiaalisiin medioihin, muun muassa Instagramiin ja Facebookiin.
Jutta Rosenberg: Kun risuaidasta tuli hashtag (Kielikello, 4/2018)
Twiitti sanakirjassakin
Kielitoimiston sanakirjassa on hakusanat tviitti ja twiitti sekä tviitata ja twiitata. Sanakirjassa selitetään myös sanat aihetunniste ja hashtag sekä risuaita, josta sanotaan näin: ”karsimattomista puista tehty aita; risuista veteen kalojen kutupaikaksi rakennettu aita. Ark. ristikkomerkistä (#).”
Kielitoimiston sanakirja on ajantasaisin yksikielinen suomen kielen sanakirja. Siinä on yli 100 000 hakusanaa, ja se kuvaa suomen nykyisen yleiskielen keskeisen sanaston.
Viserrystä ja höpötystä
Englannin sana twitter tarkoittaa substantiivina laulua, viserrystä ja sirkutusta ja verbinä vastaavasti visertämistä, sirkuttamista ja livertämistä mutta myös höpöttämistä ja nykyään toki twiittaamistakin. Kyse on mitä ilmeisimmin onomatopoeettisesta eli ääntä jäljittelevästä sanasta. Linnut voivat laulaa ”twiit, twiit”. Aiheesta on kirjoitettu Språkbrukissa:
Ankans läte är i flera språk någon form av ett kvack, med varierande stavning. Också det franska lätet som stavas coin coin uttalas med ett vokalljud som ligger väldigt nära ett a-ljud. Fågellätet däremot innehåller på alla språk ett i-ljud. På de flesta språken används någon form av pip, och på finska används även tsirp, på tyska tschiwitt och på franska cui cui. Bland fågelljuden är det engelskan som skiljer sig mest ur mängden med cheep, chirp och tweet, men även dessa läten innehåller ett i-ljud.
Martina Ollas: Mjau! Djurläten på olika språk (Språkbruk, 3/2013)
Kirjosieppo tviittailee asiallisesti
Kielenkäyttäjälajien bongaaminen sosiaalisesta mediasta on hauska ja helppo harrastus. Aloitteleva bongaaja tarvitsee välineikseen vain jonkinlaisen vastaanottolaitteen, kuten tietokoneen tai puhelimen, sekä kielellisesti orientoituneen mielen. – –
Bloginiekka esittelee tässä seitsemän havaitsemistaan peruslajeista, mutta listaus on kaikkea muuta kuin tyhjentävä. – –
Kirjasieppo on vanhakantainen laji, jonka juuret ulottuvat kauas kirjoitetun kielen historiaan. Kirjasiepon kirjoittelu on asiallista ja ymmärrettävää. Neutraali ulosanti naamioi alleen paitsi yksilön iän myös alueellisen ja sosioekonomisen taustan; tosin tyyli tuo monesti mieleen korkean koulutuksen.
Ilona Paajanen: Somenkieliset (Kotus-blogi, 2.8.2016)
Somella on kieli #eiku
Aina silloin tällöin kielentutkijoilta kysellään, millaista sosiaalisen median eli somen kieli oikein on. Kysymys on yhtä aikaa sekä mainio että mahdoton.
Kielentutkijat vastaavat tämänkaltaisiin kysymyksiin esimerkiksi, että somessa kieli on keskustelunomaista ja tavanomaista asiaproosaa rennompaa, usein ironistakin, ja että someteksteissä käytetään paljon lyhenteitä ynnä hymiöitä. Tavallista on kertoa, että sosiaalisessa mediassa kehitellään aktiivisesti uusia sanoja ja fraasinkaltaisia ilmauksia (esim. juuh elikkäs) sekä luodaan eräänlaista tunnistekieltä: #takki, #haentakkini, #muuten, #eiku ja niin edelleen.
Vesa Heikkinen: Sosiaalisella medialla ei ole kieltä (Kotus-blogi, 13.9.2016)
Kipuilua somen ihmemaassa
Perinteisesti kielenhuolto Suomessa on kohdistunut normitettuun, kirjoitettuun yleiskieleen. Ohjeistusta on annettu virkateksteihin ja erilaisiin asiakirjoihin, joissa tekstilajien muutokset ovat olleet melko hitaita.
Uudet tekstilajit ja kielenkäyttökanavat tulivat kielenhuollon piiriin pikkuhiljaa. Ensin sähköpostit, sitten yritysten ja virastojen nettitekstit ja blogit. Viimeisen viiden vuoden aikana tahti on kiihtynyt. Olen antanut opastusta blogien lisäksi tsättivastauksista, Facebookista, Yammerista, Twitteristä ja keskustellut ylipäänsä sosiaalisen median kielestä.
Uudet viestintäkanavat ovat aiheuttaneet epätietoisuutta kirjoittajissa. Harva yksityishenkilö kuitenkaan kipuilee somekielen kanssa niin paljon, että siitä kurssitusta haluaisi. Koulutuksia ja opastusta tilaavatkin yritykset ja yhteisöt, joiden työntekijät käyttävät somea työssään.
Riitta Hyvärinen: Kielenhuoltaja somen ihmemaassa (Kielikello, 4/2018)
Kotus twiittaa!
Kotimaisten kielten keskus on ollut yhteisö- ja mikroblogipalvelu Twitterissä 9. huhtikuuta 2014 alkaen. Kotuksella on palvelussa kaksi tiliä, suomen- ja ruotsinkielinen. Suomenkielisellä tilillä on noin 9 300 seuraaja ja ruotsinkielisellä tilillä lähes 1 400 seuraajaa.
Kotuksen lähtökohtana Twitterissä on tiedottaa toimialaansa kuuluvista kieliasioista. Keskusteluihin osallistutaan mahdollisuuksien mukaan, mutta jatkuvaa Twitter-päivystystä ei ole ollut mahdollista järjestää.
Kotuksen suomenkielinen Twitter-tiliKotuksen ruotsinkielinen Twitter-tili
Toimitus: Vesa Heikkinen