Vesa Heikkinen on suomen kielen dosentti ja erityisasiantuntija Kotimaisten kielten keskuksessa sekä www.kotus.fi-sivuston päätoimittaja.
Olettaminen, tuo suostuttelevan kielenkäytön ihana ominaisuus
En tiedä, mitä Vattin uusi ylijohtaja Juhana Vartiainen oikeasti on haastattelutilanteessa sanonut. Olen sen tiedon varassa, jonka toimittaja Piia Elonen luettavakseni tarjoilee. (Helsingin Sanomat, A Uutiset, 10.5.2012.)
Otsikko: Vartainen haluaa potkia suomalaiset töihin
Jutun alku: Suomalaisten vapaa-ajan löllöttely saa riittää. Nyt tarvitaan pidempää päivää, lisää työtunteja ja vähemmän eläkevuosia.
Toinen kappale: Kotiäiti ei saa velttoilla hoitovapaalla liian pitkään, nuori vitkastella koulunpenkillä tai työläinen valua aikaisin eläkkeelle. Ja omistusasumisenkin sietäisi kallistua.
Uutistekstin alulle on leimallista rankka yleistäminen ja monenlaisiin olettamuksiin nojaaminen: Suomalaiset eivät tee töitä, ainakaan tarpeeksi (eihän heitä muuten kannattaisi potkia töihin). Suomalaiset löllöttelevät vapaa-ajallaan, ja ilmeisesti vapaa-aikaa on liikaa. Työpäivät ovat liian lyhyitä, työtunteja tehdään liian vähän ja eläkkeellä ollaan liian kauan. Kotiäidit velttoilevat hoitovapaalla. Jne.
Ugh, olen vaikuttunut. Ei muuta kuin lisää töitä! Lopetetaanpas se laiskottelu!
Ja toisaalta: eikö viime vuosina ole puhuttu enemmänkin siitä, että töitä tehdään jo nyt liikaa. Vartiainen ja Elonen, mihin olettamuksenne perustuvat? Mikä on kielitietoisen provokaationne perimmäinen tarkoitus?
Palaa otsikoihin | 5 puheenvuoroa
Ruotsissa esimerkiksi omistusasunnot ovat usein ns. bostadsrätt-tyyppisiä asumisoikeusasuntoja, jolloin ostajalla on oikeus käyttää asuntoa mutta hän ei omista sitä.
Ehkäpä niissä ei ”löllötellä” samalla tavalla kuin Suomessa tehdään – Vartiaisen/Elosen mukaan.
Kyllä poliittisista kannanotoista voi kirjoittaa ihan poliittisella tasolla. Ei siihen tarvita keppihevoseksi, aasinsillaksi eikä seepranraidaksi asian selittämistä "kielitietoiseksi". Tosin sopisi kyllä miettiä, mitkä foorumit ovat poliittista väittelyä varten ja mitkä jotain muuta.
Eikä tarvitsisi väittää ajatuksia toimittajan eikä haastatellun ajatuksiksi, jos ei todellakaan tiedä mitään muuta kuin on sanomalehdestä lukenut.
Mitähän niistä pitäisi repiä? Löllötellä, velttoilla, vitkastella ja laiskotella ovat mukavan, leppoisan ja sopusointuisen elämäntavan ja -asenteen verbejä. Ainakin monen mielestä.
Siksi niillä pilkkaaminen osuu omaan nilkkaan. Köyhät kyykkyyn -linjan ja Työ tekee vapaaksi -periaatteen ajaminen sellaisella sanailulla ehkä vahvistaa samoinuskovien yhteyttä mutta tuskin käännyttää ketään, pikemminkin päinvastoin. Kielitietoisuudesta tässä ei siis ollut tietoakaan.
Yhteyden vahvistamisen lisäksi tässä on kyllä myös kiihotusaspekti. Jos sivistyssanoja halutaan käyttää, kyse ei ole provokaatiosta (jonka on tarkoitus saada vastustajat reagoimaan) vaan demagogiasta.
Aika moni ns. tavallinen suomalainen saadaan nousemaan yhteiskunnan loisia, kuten työttömiä, kotiäitejä, vanhuksia ja nuoria vastaan, kunhan sanat asetellaan sopivasti.
Mutta mitä ”olettamukset” tähän kuuluvat? Kysehän on kansankiihotuksesta.Ei mistään kyseenalaisten olettamusten salakuljettamisesta järkevän päättelyn lähtökohdiksi, vaan järkiajattelu pitää saada pois pelistä, samoin normaali tunteiden kirjo, johon kuuluu em- ja sympatia.
Enkä ymmärrä, miksi toimittajaa pitää syyttää haastateltavan kannanotoista. Toimittaja tekee työnsä hyvin, jos jutusta ilmenee haastateltavan kanta mahdollisimman selvästi, olipa se sitten lumoava tai karmaiseva.