Siirry sisältöön
Haku

Vesa Heikkinen


Vesa Heikkinen. Kuva: Sonja Holopainen, Kotus.
Vesa Heikkinen. Kuva: Sonja Holopainen.

Vesa Heikkinen on suomen kielen dosentti ja erityisasiantuntija Kotimaisten kielten keskuksessa sekä www.kotus.fi-sivuston päätoimittaja.


rss

26.1.2011 16.53

Kansa tietää: Suomi yksikieliseksi!

Suomalaisuuden liiton kyselyn kysymyksenasettelu herättää kysymyksiä.

Lehdestä luin, että 48 prosenttia suomalaisista muuttaisi Suomen yksikieliseksi. Laajalle levinnyt uutinen perustuu Suomalaisuuden liiton Taloustutkimuksella teettämään kyselyyn.

Kai tähän on uskottava, kun lehdessä seisoo. Uskoo ken tahtoo.
Asiaa kysyttiin tuhannelta suomalaiselta tähän tapaan: "Kaksikielisyys on kirjattu Suomen perustuslakiin. Suomea lukuun ottamatta kaikki muut Itämeren alueen maat ovat yksikielisiä. Pitäisikö Suomen valtio muuttaa virallisesti yksikieliseksi niin, että ruotsinkielisten palvelut kuitenkin turvattaisiin?"

Minusta kysymyksenasettelu on kovin johdatteleva ja tapa kysyä suostutteleva. Lukijan selvästikin toivotaan vastaavan "kyllä" eikä "ei". Miksi muuten kerrottaisiin kaikkien muiden Itämeren alueen maiden olevan yksikielisiä? Miksi muuten lievennettäisiin vaatimusta sanomalla, että yksikielisinäkin turvaisimme ruotsinkielisten palvelut? (Mitähän se sellainen palvelujen turvaaminen muuten olisi?)

Herää kysymys, miksi ei kysytty esimerkiksi tähän tapaan: "Kaksikielisyys on kirjattu Suomen perustuslakiin. Kahden kansalliskielen järjestelmää on usein kehuttu maailmalla esimerkilliseksi. Pitäisikö Suomessa edelleen säilyttää kaksi kansalliskieltä, suomi ja ruotsi?"

Suomalaisuuden liiton kyselyssä on muutenkin toivomisen varaa. Eihän siinä edes eksplisiittisesti sanota, mikä olisi se yksi kieli, joka tänne jäisi.

Ettei vaan engl...

Palaa otsikoihin | 23 puheenvuoroa

26.1.2011 17.14
Ulla Tiililä
Mutta hei....
tuohon on alle puolet. Uutinen on siis tämä: Yli puolet suomalaisista kannattaa kaksikielisyyttä!
26.1.2011 19.43
Vesa Heikkinen
Ullalle
41 prosenttia sanoi "ei". Loput eivät osanneet sanoa.
26.1.2011 19.58
Jukka K. Korpela
Siihen vastataan mitä kysytään
Kysymyksen muotoilu on kyllä olennainen, ja on erikoista, että useimmat ns. tiedotusvälineet yleensä (ja tässäkin tapauksessa) jättävät sellaiset asiat mainitsematta. Tilastollinen epävarmuus yleensä mainitaan, mutta vaikka sanotaan, että se on parin prosentin luokkaa, nostetaan tekstissä ja kuvissa ja otsikoissakin kuitenkin iso häly prosentin kymmenyksenkin muutoksista.

Tutkimuskriittisyytemme on yleensä valikoivaa. Kyseenalaistamme yleensä vain ne tutkimukset, joiden tulokset eivät meitä miellytä.

Mitään absoluuttista totuutta kansan mielipiteestä ei tietenkään ole, etenkään kun useimmilla ihmisillä ei edes ole selvää johdonmukaista mielipidettä tästä (tai jostain muusta) asiasta. Monia koko asia ei kiinnosta tippaakaan.

Kuka muuten on kehunut kahden kansalliskielen järjestelmää ”maailmalla” ja missä?

Ruotsin kielen asemassa on osittain, mutta ei kokonaan, kyse sanamagiasta. Sanalla ”kansalliskieli” ajatellaan olevan mahtava merkitys, kun taas ”vähemmistökieli” olisi jotain väheksyvää. No, suomi ei taida Ruotsissa olla edes tunnustettu vähemmistökieli. Ja tähän on sitten tapana vastata kertomalla, kuinka kauan Suomessa on asunut ruotsinkielisiä, joten mainitsen nyt että juu on kauan ollut on. Mutta muuttaako tämä jotenkin asetelman suhteettomuutta?

Ihmisoikeuksien kannalta olennainen kysymys on, miten voidaan turvata niiden ruotsinkielisten suomalaisten asema, jotka eivät riittävästi selviä suomella. Tässä on kyse pienehkön vähemmistön pienestä vähemmistöstä, mutta ihmisoikeuksissahan on kyse myös pienten, hyvinkin pienten vähemmistöjen oikeuksista. Luultavasti tähän oikeasti ongelmalliseen asiaan löytyisi ratkaisu helpommin, jos lakattaisiin pelaamasta peliä, jossa uskotellaan, että suomenkieliset yleisesti osaavat palvella ruotsiksi sen ansiosta, että peruskoulussa opetetaan ”toista kotimaista” ”kaikille yhteisenä kielenä” (arkisuom.: pakkoruotsia).

Som en helt annan sak tycker jag att alla som kan svenska borde använda detta språk oftare. Svenskan, i synnerhet som allmän finlandssvenska eller finländsk skolsvenska (som är så gott som samma sak), är en utmärkt bra språkform för finskspråkiga: man har inga särskilda problem med uttalet (som är ”finlandiserat”), språket kan användas i praktik i vardagen och man kan kasta in finska ord vid behov. Detta innebär en fin möljighet att lära sig ett främmande språk, och därigenom blir det ju lättare att börja med andra språk. (Men det är verkligen ett främmande språk för oss som har ett annat modersmål.)

Ei ole väliä sillä, mitä kieliä ihminen oppii, koulussa tai muualla. Sillä on väliä, mitä kieliä ihminen käyttää.
26.1.2011 21.54
Ulla Tiililä
Ok
En käynyt katsomassa linkkiä...Mutta tottahan tuo johdattelevuus on. Taloustutkimuksen tutkimuksia on tosin Nenäpäivän jäljiltä muutenkin entistä vaikeampi ottaa tosissaan.
27.1.2011 6.02
Myytinmurtaja
Missä otettu mallia Suomesta ?
<<Kahden kansalliskielen järjestelmää on usein kehuttu maailmalla esimerkilliseksi.>>
Olisiko muutama linkki näihin kehuihin ? En ole missään törmänntyt..Joten kysymys: Missä näitä kehuja on ollut ja mikä maa on vastaavalla kielisuhteella (5-95) ottanut käyttöön virallisen kaksikielisyyden Suomen mallin mukaisesti ?
Kolme esimerkkiä riittää. Etukäteen sanon, että esim. Kanadassa kielisuhde on 25-75.
Mutta maita ja esimerkkejä pöytään, muuten väitteenne ei ole uskottava.Jään odottamaan.
27.1.2011 8.03
Kyllästynyt
Ei väliä
"Ei ole väliä sillä, mitä kieliä ihminen oppii, koulussa tai muualla. Sillä on väliä, mitä kieliä ihminen käyttää."

Ei väliä, kunhan vaan oppii ja käyttää pakkoenglantia.
27.1.2011 8.42
Vesa Heikkinen
Höh.

Ei missään varmaankaan ole sanottu, että järjestelmää on kehuttu maailmalla. Tai ehkä on, en tiedä. Voi olla tai ei. Mietitäänpä... Yritin muotoilla toisenlaisen kysymyksen mallin vuoksi, yhtä "vakuuttavan" kuin alkuperäinen :)

Mutta selvästikin meni metsään. Nähdään siellä!
27.1.2011 9.44
Kyllästynyt
Olen monesti huomannut että suurimmalla osalla suomalaisista on hyvä lukutaito mutta todella huono luetun ymmärtämsen taito jos teksti poikkeaa vähäänkään "hauki on kala" -linjalta.
27.1.2011 11.41
peruskurssilainen
Kyselytutkimuksista
Yhteiskuntatieteiden metodiopin alkeiskurssin toisella luennolla kerrottiin, millaisia ovat haastattelujen johdattelevat kysymykset. Suomessa saa tietienkin vapaasti tehdä vaikka kuinka pöljästi laadittuja, johdattelevia kyselyjä, mutta on anteeksiantamatonta ammattitaidottomuutta, että lehtimiehet ja -naiset nielevät ne sellaisenaan ja julkaisevat viestimissään. Journalistit uudelleenkoulutukseen!
27.1.2011 11.53
pekka, välieurooppa
monikielisyys
monikielisyyshän on juuri se, mihin yhdisty-neessä,-vässä euroopassa tulisi pyrkiä; mitä enemmän kieliä osaa, sitä suvaitsevammaksi olo muuttuu, ymmärtää paremmin muita.
kun Suomessa on laillisesti kaksi maankieltä, on se jo suuri etu oppia vielä muitakin kieliä ja aina helpommaksi se oppiminen muuttuu mitä enemmän jo osaa ja kyllä ruotsin kielen asema pitäisi säilyttää. esim täällä keskellä eurooppaa immeiset kyllä jää suu auki tsiigaan kun kuulevat että asuomessa on virallisia kieliä jopa neljä kun esim. maan pienessä osavaltiossa jossa on sloveniankielinen vähemmistö, sen etuja yritetään mitätöidä ja jopa karsia ajatellen ettei kaksikielisyyttä tarvita- näkee että kuullessan Suomen tilanteen sitä pidetään erittäin edistyksellisenä ja siihen pitäisi pyrkiä.
toinen esimerkki: Sveitsi, sehän on virallisesti kolmikielinen eikä tosiasia ketään häiritse, toimii hyvin ja ihmiset pamlaa kaikkia kolmea kieltä, tai pohjois-italia, siellä on saksankielisellä väestönosalla suunnilleen samat oikeudet kuin ruotsinkielisillä Suomessa, että a vot? esimetrkkejä kyllä löytyy.
olisi suuri vahinko jos Suomessa mentäisiin muuttamaan nykyistä käytäntöä, maine toleranttina ja edistyksellisenä eurooppalaisena maan saisi kuhmuja, kun noin Pisankin ansiosta Suomella on tosi hyvä kaiku, Suomi on kaikkien suussa, mainitaan aina esimerkkinä, jos on kyse koululaitoksesta tai kielten asemesta.
jag haller pa med det att inte skulle vi kasta allt bort i roskis som är en fördel och var vi kan visa exempel för andra.
27.1.2011 11.54
Vielä kyllästyneempi
Onko pakko olla pakko
Ikävää, että niin moni kärsii pakkoenglannista. Miksi ei saisi olla osaamatta sanaakaan englantia, minulle se sopisi, mutta kun en ole päättämässä. Nouskaa barrikadeille! Mutta antakaa meidän toisten opiskella rakastamaani englannin kieltä vaikka koko elämä. Ruotsin suosia lasten/nuorten keskuudessa saattaisi nousta, jos se olisi vapaaehtoinen, ei pakko.

Kyselystä sitten. Minulta ei kukaan kysynyt ;-) Mutta vaatikaa uusi kysely: "Pitäisikö Suomen valtio säilyttää kaksikielisenä..." Ja kysykää muiltakin kuin ruotsinopettajilta ja suomenruotsalaisilta.

Minulla ei sinänsä ole mitään ruotsin kieltä vastaan, ainakaan riikinruotsia, koska se kuulostaa usein kauniilta (Malmön suunnalla, no joo..). Mutta olisin silti mieluummin itsekin valinnut sen tilalle ranskan, italian tai espanjan.

Vähemmän pakkoja, vähemmän kyllästyneitä ja muita rutisijoita. Poistetaan samalla pakkomatikka ja varsinkin pakkouskonto.
27.1.2011 12.18
Kyllästynyt
"Mutta antakaa meidän toisten opiskella rakastamaani englannin kieltä vaikka koko elämä."

Meillä on pakkoenglanti koska teitä englantiin rakastuneita pyhän kielen palvojia on liikaa. Sinä nyt armollisesti suot mahdollisuuden olla opiskelematat tuota sinulle niin rakasta junttikieltä mutta suurin osa hengenheimolaistasi ei ole yhtä suvaitsevaisia.

Eikä muuten kannattaisi valita kieli jonka voi joskus jopa oppia? Englantihan pakeenee koko ajan edellä...
27.1.2011 13.11
Pertti
Sitä samaa
Ruotsinkieliset piirit ovat tehneet aivan samantyylisiä johdattelevia kysymyksenasetteluja omiin tarkoituksiinsa. Viittaan esim. Ajatuspaja Magman tilaamiin "tutkimuksiin".
27.1.2011 20.20
Minna
Komppaan täysin "peruskurssilaista". Ärsyttävää, että tuollaisen tutkimuksen tuloksia huudetaan tiedotusvälineissä suurena uutisena ilman mitään kritiikkiä. Saadaanhan sillä myyviä otsikoita, mutta odottaisi sitä toimittajilta jotain vähän muutakin...
29.1.2011 17.16
Hauenmetsästäjä
Faktaa vai fiktiota ?
miksi ei kysytty esimerkiksi tähän tapaan: "Kahden kansalliskielen järjestelmää on usein kehuttu maailmalla esimerkilliseksi. >>
Joo, kyllä gallupin kysymys on ollut johdatteleva, mutta ko. johdanto sisältää kiistattoman faktan.
Siksi vaihtoehtoisenkin johdattelun
tulisi sisältää kiistaton fakta.
Itämeren alueen maiden virallisesta yksikielisyydestä todisteita on helposti löydettävissä, mutta onko "kehu" samanlainen helposti todennettava fakta ?
Kiistaton fakta olisi esimerkiksi se, että vähemmän puhuttu kansalliskieli on äidinkielenä 5 %:lla kansasta..
1.2.2011 14.02
Jouni Kemppi
"sinulle niin rakasta junttikieltä"

Onko jossain lista juntti- ja sivistyskielistä?

Olisi nimittäin mielenkiintoista tietää kumpaan ryhmään suomi kuuluu.

2.2.2011 18.19
Junttilan Jaska
Juntti- ja sivistyskielet
Täysin henkilökohtainen listani, fiilispohjalta, menee jotenkin näin:

Junttikieliä:
- suomi
- ruotsi, norja, tanska, islanti
- viro, latvia, liettua, ukraina,
- slovakki, puola, tsekki, eteläslaavilaiset kielet
- unkari
- englannin murteet, varsinkin skottien aksentti
- italia, espanja, portugali
- saksan murteet, erityisesti eteläsaksalaiset

Sivistyskieliä:
- klassinen kreikka
- latina
- heprea
- sanskriitti
- venäjä
- japani
- ranska
- mandariinikiina
- hochdeutsch
- oxfordin englanti
- klassinen arabia

Mitä virkaa tuolla listalla on, onkin eri juttu. Kyllä minä noiden muiden junttien seurassa paremmin viihdyn.

3.2.2011 10.34
Kyllästynyt
Näin sen näen
Jako on selvä ja yksinkertainen: maailman ainoa junttikieli on (pakko)englanti, kaikki muut, kuten suomi, ruotsi ja ranska, ovat sivistyskieliä.
18.2.2011 14.22
Miika Kyllönen
Tilaa muillekkin
On totta, että asian esittäminen provosoi vastaamaan myöntävästi tähän kysymykseen.

Minun mielestäni Suomea ei tarvitsisi muuttaa yksikieliseksi, vaan tätä lakia pitäisi sovittaa käytännöllisemmäksi, esimerkiksi Idässä sijaitsevat koulut voisivat opettaa Ruotsin sijasta Venäjää, joka on muuten nykyään paljon käytännöllisempi kieli liike-elämässä. Ruotsia ei tarvitse kokonaan poistaa vaan sitä voisi vähentää, ja tilalle ottaa käytännöllisempiä ja kansainvälisempiä kieliä kuten vaikka Englantia ja Venäjää.
18.2.2011 14.29
I dislike swedish
Pakkoruotsi jojjes...
Kyllä minä ainakin kannatan poistumista kaksikielisyydestä. Aivan turhaa lukea ruotsia, jos ei ajattele ammattia ulkomailla. Kannatan ehdottomasti yksikielisyyteen siirtymistä!!!!
18.2.2011 20.08
Kyllästynyt
Ojasta allikkoon
Kovasti vaan tunnut halajavan toisenlaista kaksikielisyyttä, vai sittekin yksikielisyyttä englanniksi?
19.3.2011 17.19
J.Ryyti
Väärinkäsityksiä perustuslaista
Perustuslaki määrittelee oikeudet,mutta ei velvollisuuksia. Missään kohtaa perustuslakia ei ole todettu,että:

-suomenkielisen velvollisuus olisi puhua tai osata ruotsia

-suomenkielisen velvollisuus olisi opiskella ruotsia.

Perustuslain tulkitseminen niin,että ruotsinkielisten oikeudet olisivat suomenkielisten velvollisuuksia on itse asiassa vastoin Suomen perustuslakia.

Perustuslaista ei siis ole pakkoruotsin tueksi muutoin kuin omaatuntoa ja rehellisyyskäsitettä venyttäen. Tai tietämättömyys!

Väärinkäsitys johtunee siitä,että pakkoruotsipropagandassa tietoisesti sotketaan juridinen henkilö (valtio) ja luonnolliset henkilöt (kansalaiset).

Juridinen henkilö voi olla kaksikielinen tai vaikka monikielinen perustuslain tulkinnan mukaan edelleenkin. Siitä vaan ei voida,paitsi epärehellisyyttä harrastaen,johtaa tulkintaa,että luonnollisten henkilöiden, kansalaisten,olisi oltava kaksikielisiä. Vielä vähemmän suomi-ruotsi-versiona.

Suomenkin solmimat kv. ihmisoikeussopimukset kieltävät valtiota pakolla muuttamasta kansalaisten identiteettiä. Pakkoruotsi voitaisiin jopa tulkita ihmisoikeusrikokseksi jos juristeriaa halutaan harjoittaa.

http://ryyti.blogspot.com/2010/10/suomenkielisten-pakkoruotsi-ei-ole.html
19.3.2011 19.48
Kyllästynyt
Kumma kyllä miten
Nämä "mausteet" eivät koskaan ole huolissaan siitä miten englannin kielen pakotus(* aiheuttaa identiteetin muuttumista ja ole vetoamassa kansainvälisiin tuomioistuimiin tai ihmisoikeuksiin. Englantia kuitenkin luetaan kouluissamme huomattavasti enemmän kuin ruotsia, puhumattakaan viihde yms. tarjonnasta.

(* Vain 0,7% peruskoululaisista onnistuu välttämään englannin opiskelun kokonaan, ruotsin välttää jopa 7.9% ja silti englanti ei ole "mausteiden" mielestä pakotusta.