Siirry sisältöön
Haku

Kieli pelittämään


Kieli pelittämään. Kuva: Helsingin olympialaiset 1952. Lehtimiehiä Meilahden souturadan katsomossa. Volker von Bonin. Helsingin kaupunginmuseo. Lehtileike: Riihimäen Sanomat 3.8.1926 (numero 84). Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot.

Kieli pelittämään -blogissa julkaistaan Kotimaisten kielten keskuksen asiantuntijoiden Fair Play -lehteen kirjoittamia kielijuttuja. Fair Play on Urheilutoimittajain liiton lehti. (Kuva: Volker von Bonin, 1952. Lehtileike: Riihimäen Sanomat, 1926. Kuvankäsittely: Risto Uusikoski.)




rss

17.3.2022 11.37
Kieli pelittämään

”Selevä latu oli mitä minä hihon”

Suksi luistaa ja hiihtokelit jatkuvat, ainakin puheissa.

Hiihtämisestä puhutaan monissa yhteyksissä. Koulujen talvilomaa on sanottu ”hiihtolomaksi” ja ”suksen luistamisella” on viitattu kuvaannollisesti elämän sujumiseen.

Tässä koosteessa luodaan katsaus hiihtämiseen liittyviin kieliasioihin. Potkitaan kalhulla ja liu’utaan lylyllä! Toivottavasti lapikas ei lipeä päläksestä ja porkat pysyvät ehjinä!

Kirjoitus on julkaistu Urheilutoimittajain liiton Fair Play -lehdessä helmikuussa 2022.

Pieni hiihtäjä. 1955. Kuva: Kuvapaja. Etelä-Karjalan museo. CC BY-NC-ND 4.0.
Pieni hiihtäjä Etelä-Karjalassa vuonna 1955. Kuva: Kuvapaja.

Urheilu- vai hiihtoloma?

Edelleen voi hyvin puhua hiihto- tai urheilulomasta, aikoipa lomallaan hiihtää tai ei. Nimitys talviloma puolestaan saattaa säilyä vielä silloinkin, kun ilmaston lämpeneminen on vienyt talven kokonaan ja syksy kestää kevääseen saakka. Tuolloin ehkä talvikaan ei enää merkitse pakkasen ja lumen kautta vaan pimeää, loskaista vuodenaikaa, joka onneksi lopulta väistyy kevään tieltä.

Lapinkäännöksestä sukset ristiin?

Yleiskielen sanakirjassa kerrotaan lapinkäännöksestä, että se on hiihdossa paikallaan tehtävä täyskäännös, jossa ensin toinen, sitten toinen suksi käännetään kerralla uuteen hiihtosuuntaan. Aurakäännöksessä taas käännetään sukset aurakulmassa. Joskus sukset voivat mennä ristiin, myös kuvaannollisesti, jos ollaan napit vastakkain.

Mielenkiintoista hiihtosanastoa on myös suomen murteissa. Esimerkiksi hiihtää-verbi on osassa murteita asussa hihtoa. Kemijärvellä on sanottu näin: ”selevä latu oli mitä minä hihon”. Pohjois-Norjan Raisissa taas näin: ”ko hiihtoo pitkäm päivän sillon syöpi vaikka kissan”.

Hiihtopipo, jossa on teksti SKI CHAMPION. Kuva: Vankilamuseon kokoelma. Suomen kansallismuseo. CC BY 4.0.
Hiihtopipo, jossa on teksti SKI CHAMPION. Kuva: Vankilamuseon kokoelma.

Umpihangessa vai muoviladulla?

Vapaa on vain umpihanki, todetaan runossa. Umpihangessa taitaa olla jotain supisuomalaista. Sanaa nimittäin ehdotettiin Suomen sanaksi vuonna 2017. Umpi-alkuisista sanoista ehdotettiin myös umpimielisyyttä ja umpitunnelissa-sanaa. Sanaksi valittiin urheiluyhteyksissäkin suosittu sisu.

Uudempaa hiihtosanastoa on muovilatu. Se valittiin marraskuussa 2021 Kotimaisten kielten keskuksen kuukauden sanaksi.

Mäenlaskua suksilla. Uusikaupunki 1920-luvulla. Kuva: Abel Fritiof Eriksson. Uudenkaupungin museo. Public Domain.
Mäenlaskua suksilla Uudessakaupungissa 1920-luvulla. Kuva: Abel Fritiof Eriksson. Uudenkaupungin museo.

Lylyistä skineihin

Suomen kielessä on vanhastaan rikas suksi- ja hiihtämissanasto. Sanasto elää ja kehittyy: 2020-luvun hiihtoniilot ja -nellit puhuvat muun muassa ”karvapohjista” eli ”skineistä” ja ”pitopohjista” eli ”zero-suksista” sekä ”nano- ja optigrip-välineistä”.

Lylyistä ja kalhuista on luisteltu skineihin ja zeroihin! Suksisanasto uudistuu, mutta älkäämme unohtako sitä perinteistä tyyliä, jolla olemme tänne sivakoineet.

Toimitus: Vesa Heikkinen

Palaa otsikoihin | 0 puheenvuoroa

Ei puheenvuoroja