30.4.2012 11.19
Lauseen marssijärjestys
”Taidemuseo rakennetaan Katajanokalle.” Otsikon implisiittinen merkitys paljastuu, kun sitä vertaa vaihtoehtoon ”Katajanokalle rakennetaan taidemuseo”. Guggesta on puhe.
Suomen kielessä ei ole artikkelia, joka paljastaisi, mikä on tuttua ja mikä uutta. Mutta asian voi mainiosti ilmaista sanajärjestyksellä ja on joskus vähän pakkokin. Suomen sanajärjestys ei näet suinkaan ole vapaa, vaikka sellaista kuulee väitettävän. Yleensä lauseen alkuun sijoitetaan sen aihe, tuttu aines, ja perään se, mitä aiheesta sanotaan, uutinen.
Kotikentällä suomenpuhuja hallitsee tämän käytännön vaistomaisesti, mutta vaativassa tilanteessa saattavat pasmat mennä sekaisin. Otsikko ”Ruumis löytyi metsästä” ei ole ihan kohdallaan, jos ruumista ei ole etsitty. Erityisen hankala tämä sääntö tuntuu olevan kääntäjille, joilla on houkutus jättää asiat samaan järjestykseen kuin ne ovat vieraskielisessä tekstissä. Hyvällä tahdolla, jota käännöstekstien lukijoilta Suomessa vaaditaan turhan usein, lauseesta saa toki selon, mutta tekstin luettavuus ja kirkkaus on yhtäkaikki kärsinyt.
Otan pari yksinkertaista esimerkkiä. ”A small group of people were coming along the pavement towards my side of the car.” Kokematon kääntäjä aloittaa uskollisesti: ”Pieni ryhmä ihmisiä...” Lause on kuitenkin paljon tajuttavampi, jos se noudattaa edellä mainittua sääntöä: ”Jalkakäytävällä minun puolellani autoa meitä kohti kulki pieni ryhmä.” Toinen esimerkki: ”So I sent an email to Veronica” kääntyy luontevimmin muotoon: ”Niinpä lähetin Veronicalle viestin”, kun Veronicasta on juuri ollut puhe.
Lauseen rytmi ja painotus saattavat joskus vaatia toisenlaista ratkaisua. Vaikkapa sanonnassa ”järjestys olla pitää”.
Palaa otsikoihin | 13 puheenvuoroa
Parempi olisi ollut ottaa ne, jotka eivät tajunneet, teho-opetukseen ja koettaa saada heidät ymmärtämään, mitä "saman sanominen suomeksi" tarkoittaa.
Mutta suurimman osan käännösteksteistä on väsännyt joku muu kuin kääntäjäkoulutuksen saanut ammattikääntäjä. Esimerkiksi tiedotusvälineissä vallitseva juttutuotannon muoto on copypaste-journalismi, jossa toimittaja kasaa jutun leikkeistä, ja kun usein on vieraskielistä tekstiä raaka-aineena, se tietysti käännetään itse. Kyllähän nyt toimittaja englantia osaa.
Aina asiat eivät ole ihan niin helppoja kuin Kersti Juva kuvaa. Esimerkiksi hänen lauseensa ”Jalkakäytävällä minun puolellani autoa meitä kohti kulki pieni ryhmä” on kyllä ymmärrettävä, mutta sen painotus, rytmi ja sisällönkulku on aivan erilainen kuin lauseessa ”A small group of people were coming along the pavement towards my side of the car.” Jälkimmäisessähän ensin mainitaan pieni ryhmä ihmisiä, sitten se, mitä se oli tekemässä ja missä, ja vasta lopuksi tulee kertojan näkökulma.
Ei lauseenalkuisuus aina merkitse definiittisyyttä. ”Pieni ryhmä ihmisiä” on itsessään indefiniittinen, sijaitsi se missä lauseasemassa tahansa.
- mistä tuohon käännökseen ilmaantui "me"
- "kohti kulkeminen" on aika kömpelöä suomea. Miksei "lähestyi"?
"Yhtäkkiä huomasin, että minua kohti käveli susi!"
Siis susi! Jota en todellakaan osannut odottaa. Ei esimerkiksi lemmikkikoirani, joka oli hetkeä aiemmin ollut kateissa, ja jonka palattua totesin: "pian koira taas ilmestyi viereeni muina miehinä".
Englanniksi sanoisin saman susiasian näin:
"Suddenly I realized that a wolf was walking towards me!", kun taas koira-asian imaisisin näin: "Soon the dog was there again next to me like nothing had happened!"
Mielessäni ehti käydä seuraava ajatuskulku:
En kyllä muista, keneltä itse sain ensimmäisen sähköpostiviestin. Varmaan se tuli yliopisto-osoitteeseeni heti 90-luvun alussa. Luultavasti se joltakin opiskelukaveriltani tuli. Mutta miten tämä toimittaja sai ensimmäisen sähköpostinsa vasta 2010? Ei kai toimittaja ole voinut tuolla tavalla nettimaailman ulkopuolella olla?
Kun luin eteenpäin, ymmärsin, että toimittaja halusi sanoa: "Sain Jukalta ensimmäisen sähköpostiviestin 22. joulukuuta 2010."
Virheellisillä painotuksilla ei nyt yleensä päädy "Jyviin ja akanoihin" kuten korrelaattivirheillä.
"Ravintolassa puukotettiin miestä." ja "Ravintolassa puukotettiin mies."
Ero saattaa olla pieni, mutta kohteena olleen miehen kannalta varsin oleellinen.