29.7.2011 10.27
Paina nappia suorittaaksesi toiminnon
Taloon asennettiin ilmalämpöpumppu.
Mukana tuli suomenkielinen käyttöohje, kuten lakikin maassa vaatii. Vahinko vain että ohjeen suomenkielisyys oli jäänyt kovasti puolitiehen.
Monia otsikoita ja ohjeita oli mahdoton ymmärtää ilman
kontekstia ja ennen muuta kuvia (joita kääntäjä ei ole päässyt
sumentamaan). Mitä ihmettä tarkoittaa ”Asennuspaikan asetus”?
Seuraava lause ei paljon auta: ”Varmista, että olet asettanut
liukukytkimen kaukosäätimestä asennuspaikan mukaan.”Entäs tämä: ”Paina [ECONO COOL -näppäimen kuva]
viilennys toiminnon (sivu5) aikana käynnistääksesi Econo cool
toiminnon. Laite suorittaa swing toimintoa tietyn jakson mukaan
riippuen laitteen lämpötilasta. Asetettu lämpötila nousee
kahdella asteella automaattisesti. Paina [ECONO COOL näppäimen
kuva] poistuaksesi Econo cool toiminnosta. Painettaessa
[VANE-näppäimen kuva] myös poistutaan Econo cool toiminnosta.”
Jotenkin näinhän asian voisi sanoa:
”Asennuspaikan asettaminen kaukosäätimeen. Kaukosäätimen
L.C.R. - liukukytkimellä valitaan laitteen asennuspaikkaa vastaava
asento: vasemmalla, keskellä tai oikealla.”
”Viilennystilassa (sivu 5.) on mahdollista käyttää virtaa
säästävää toimintoa, joka kytketään päälle Econo cool
-painikkeella. Laitteen lavat heiluvat ja liikuttavat ilmaa
lämpötilan mukaan. Säädetty lämpötila nousee automaattisesti
kahdella asteella. Econo Cool kytketään pois samalla Econo cool
-painikkeella. Myös VANE-näppäin kytkee toiminnon pois päältä.”
Meille on tämäntyyppisistä käännöksistä pesiytymässä
”paina x suorittaaksesi y” -rakenne, vaikka ”x
käynnistetään, kytketään y-painikkeella” olisi paljon
luontevampi. Yksikön toinen persoona on käyttöohjeissa turha
uutuus, paljon näppärämmin asia ilmaistaan passiivilla. Asiat
tulevat tässä rakenteessa myös esitetyksi väärässä
järjestyksessä: suomessa on tapana sijoittaa uusi informaatio
lauseen loppuun, eli tässä tapauksessa se mitä painiketta
käytetään.
Parissa muussakin esimerkin kohdassa sanajärjestys aiheuttaa
ymmärtämisvaikeuksia. Onko liukukytkimessä kaukosäädin?
Automaattisuus ei ole lauseen pääinformaatio vaan lämpötilasäädön
muutos. Viimeinen lause aukeaa vasta kun ”myös”
sijoitetaan oikean sanan eteen.
Sanastollisesti eniten ongelmia on kääntäjäpololle aiheuttanut
toiminto-sanaan takertuminen. Hullunkurista vaikutelmaa lisää
yhdyssanojen kirjoittaminen erikseen. Siinä toinen outo uusi ilmiö.
Alkutekstin apinoiminen on johtanut viestin sumenemiseen. Parempaa
jälkeä olisi tullut jos kääntäjä olisi miettinyt, mitä
missäkin ohjeessa neuvotaan tekemään, ja ilmaissut sen omin
sanoin. En usko että hän elävässä elämässä selostaisi
laitteen käyttöä tällaisin sanakääntein edes vihamiehelleen.
Palaa otsikoihin | 11 puheenvuoroa
Kaiken takana on raha. Ohjeiden käännättäminen pakollinen paha, josta yritetään selvitä mahdollisimman halvalla, t.s. työn saa tehtäväkseen henkilö, jolla usein ei ole alan koulutusta eikä minkäänlaista käsitystä kääntämisestä. Kuitenkin laadukkaasti käännetty ohje on osa laadukasta tuotekokonaisuutta.
Tuonkin käyttöohjeen kääntäjäpololle tekisi hyvää lukea Kersti Juvan käännösehdotukset ja miettiä huolellisesti, miksi ne ovat parempia kuin hänen omat tuotoksensa. Käännöksen tilaajalle varmaan riittää, että lain vaatimus tuli täytetyksi, väliäkö hällä miksi...
Olen itsekin kääntänyt käyttöohjeita laitteisiin, joita en ole nähnyt ja liittyen kuviin, joita en ole nähnyt. Käännökselle on tiedostossa monesti juuri saman kokoinen paikka kuin lähtötekstille ja esim. painikkeiden kuvia ei aina voi siirtää. Silloin teksti on pakko kirjoittaa näiden painikkeiden tms. kuvien ympärille ja kompromisseja on pakko tehdä. Aina ei auta edes koulutus eikä kunnollinen palkka.
Keskustelu on kuitenkin aina paikallaan, ja parasta olisi, että palautetta huonoista käännetyistä käyttöohjeista annettaisiin laitteen myyjälle/maahantuojalle.
Mutkikkaammissa teknisissä laitteissa on laajemmat manuaalit, ja kyllä niidenkin opiskelu vaatii kärsivällisyyttä, olipa kieli mitä ja millaista tahansa. Eipä ihme, että käyttöohjeiden lisäksi markkinoille tarvitaan erillisiä oppikirjoja vaikkapa valokuvaukseen, kun aloittelija siirtyy pokkarista digijärkkärin käyttöön.
Jokainen, joka on itse kirjoittanut ohjeita ja saanut siihen kelvollista opastusta, on oppinut käyttämään nimenomaan imperatiivia kertoessaan, mitä pitää tehdä. Passiivilla voidaan siten kuvailla, mitä toiminta aiheuttaa tai mitä muuten tapahtuu. Lukijaa ei saa jättää ihmettelemään, pitääkö hänen tehdä jotain vai tarkoittaako "käynnistetään" vaan sitä, että jotain käynnistyy.
Tätä yksinkertaista asiaa ei pidä sotkea ihan muihin kysymyksiin, kuten onko yhdyssanat kirjoitettu oikein tai onko toiminto-sanaa käytetty jonkun mielestä hyväksyttävästi jne jne.
Ja mitä luontevuuteen tulee, niin jos joku työssä tai muualla neuvoisi laitteen käyttöä passiivissa, niin olisihan se hassua. Se kertoisi kai lähinnä siitä, että ei uskalla sinutella eikä kehtaa teititellä, joten kierretään ongelma passiivilla. Sen sijaan että neuvotaan"Väännä tuota kampea", sanottaisiin "Väännetään tuota kampea". Siihen olisi ihan kohtuullista vastata kysymyksellä "Jaa sä vai mä vai joku muu?"
Sen sijaan passiivia voi käyttää luontevasti ja kieliopillisesti oikein lähinnä vain sellaisissa ohjeen kohdissa, joissa kuvataan yleisesti, miten jokin laite asennetaan tai jokin toiminto suoritetaan. Tällöin passiivi viittaa siis ihmisen toimintaan.
Passiivilla ei kuitenkaan voida kuvata, mitä jossakin järjestelmässä tapahtuu tai mitä järjestelmä tekee. Passiivi kun voi suomen kielessä viitata vain ja ainoastaan ihmisen toimintaan. Tätä sääntöä kyllä valitettavasti rikotaan aika paljon varsinkin käännöksissä, mikä johtunee enimmäkseen alkukielen vaikutuksesta.
Ongelman voi ratkaista käyttämällä aktiivilausetta, jonka subjektina on tilanteen mukaan "järjestelmä", "laite", "ohjelma" tms. Jos ohjelma esimerkiksi tallentaa tiedoston automaattisesti johonkin kansioon, ei voida sanoa, että "tiedosto tallennetaan", vaan "ohjelma tallentaa tiedoston".
Passiivin epäkieliopillinen käyttö on pesiytynyt etenkin tietokoneiden käyttöjärjestelmien ja ohjelmistojen paikallistettuihin (lokalisoituihin) versioihin. Niissä "käynnistetään", "alustetaan", "suoritetaan" ja "tallennetaan" oikein urakalla. Keistä lienee kysymys?
Toinen surkuhupaisa käännösvirhe ovat "Kyllä"- ja "Ei"-painikkeet. Nehän rikkovat monessa tapauksessa räikeästi suomen kielioppia - ja kenties muokkaavat tavallisen kielenkäyttäjän kielitajua. Kysymykseen "Haluatko tallentaa muutokset?" ei voi vastata luontevasti muodolla "Ei", vaan "En" tai "En halua". "Kyllä" voisi taas olla paremmin "Haluan".
Esimerkiksi monikin automaatti taitaa nykyisin sanoa että jotain "tarkistetaan", vaikka ei siellä sisällä eikä edes langan päässä ole ketään ihmistä tarkistamassa. Toki voidaan esittää parempia vaihtoehtoja, mutta aika vähän sillä on vaikutusta.
Siksi "käynnistetään" ei ole ollenkaan näppärä. Asiatekstissä on tärkeintä, että asia sanotaan oikein ja ymmärrettävästi. Lukijan pitää tietää, onko hänen tehtävä jotain vai odotettava, että jotain tapahtuu. Ja sen pitää olla selvää ilman, että lukija tekee huolellisen syntaktisen analyysin ja resolvoi ambiguiteetit semanttisilla kriteereillä.
Myös perinnäinen suomalainen myöntävän tai kieltävän vastaamisen tapa on aika lailla jäänyt historiaan. Siitä voi toki edelleen kirjoitella kielipakinoita, kuten edellisten polvien kielimiehet kirjoittivat. He olivat aikoinaan ehkä vielä oikeassa siinä, että sellainen vastaus kuin "Haluan" on selvempi kuin "Kyllä". Verbin toistaminenhan osoittaa, että puhuja on todella kuunnellut kysymyksen (pitää ainakin tunnistaa predikaatti). Mutta nykymaailmassa kannattaa varautua vastaamaan uudestaan, sillä kysyjä odottaa jo usein vastausta "Kyllä" tai "Ei" ja menee hämilleen muusta.
Saamme sentään vielä pitää vanhat sanat "kyllä" ja "ei". Oletteko huomanneet, että nettisivujen ja tietokoneohjelmien dialogeissa on varsin usein vaihtoehdot "OK" ja "Peruuta"? Samoin on kaikilla kielillä: aina "OK", mutta toinen vaihtoehto on kielikohtainen. Syynä on, että käytettävä tekniikka sallii sanan "Cancel" lokalisoinnin, mutta "OK" on ns. kovakoodattu merkkijono. Ohjelmoija voisi rakentaa koko dialogin ihan eri tavalla, jolloin voisi lokalisoida kunnolla, mutta arvatkaapa moniko yritys sallii ohjelmoijien, tai siis nykyisin "UI designerien" (tms.) käyttää kallista aikaansa moiseen?
Tästä voi valittaa vapaasti. Mutta mikään yritys ei käytä rahaa parempaan lokalisointiin vain siksi, että jokin julkilausuma sitä vaatii.
Myöntävät ja kieltävät "Kyllä"- ja "Ei"-vastaukset ovat toki hieman epäselviä, mutta ennen kaikkea inkongruentteja. Vaan inkongruenssihan lienee sellainen muoti-ilmiö, ettei sitä käy vastustaminen.
Jotkin tuontyyppiset verbit ovat todella refleksiivisiä (kohde on samalla tekijänä), kuten "heittäytyy" tai "peseytyy".
Passiiviverbit ovat kyllä usein näppäriä, mutta valitettavan harva osaa käyttää niitä. Eivätkä ne joka paikkaan sovi. Ei oikein voi laittaa tietokoneohjelmaa kirjoittamaan "Virustarkistus suorittuu", vaikka kuinka tuntuisi, ettei "Virustarkistusta suoritetaan" ole kelvollista suomea. (Sen sijaan voi kirjoittaa "Virustarkistus käynnissä", mutta silloin lokalisoijalla pitää jo olla tietoa, oivallusta ja uskallusta.)